Et olisi muuten kirjoittanut asiasta tänne riviäkään. Tuo työpaikan naisdemoni on jo oikeasti voitttanut sinut ja päässyt ajatuksiisi aivan liikaa, eikös vain? Jokaisena työpäivänä joudut kohtaamaan hänen vietteleväisen olemuksensa ja nyt on vain ajan kysymys milloin hän pääsee oikeasti pöksyihisi ja toteuttamaan kanssasi yhteisiä riettaita fantasioita.

Parasta on vain suosiolla antaa pian periksi omille himoillesi ja naida, naida, naida, naida, naida!!!!! Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena. Tosimies veis sen naisen kotiinsa ja panis sitä niin että tuntuu. Hai tee ristinmerkki ja sylkäse kolmekertaa olkapään ylitse ja lue vielä kolmesti Isämeitää viikon ajan aina kun hän tulee luoksesi,niin kyllä se siitä. Usko minua ai nou: Älä kiinnitä mitään huomioo siihen narttuun, ole niin kuin sitä ei olisikaan.

Nainen on tyypillinen miesten vikoittelija. Nauttii vaan pelkästä härnäämisestä. Ite olisin niin, kun se henkilö olisi mulle vain pelkkää ilmaa. Joku päivä olet polvillasi ja kielesi kuivuu kitalakeesi- olet käsittänyt uskovat aika väärin.

Uskovat ovat rankkaa sakkia, he ajattelevat päällään ja sydämellää, eivät hepillään. Uskovat eivät lyö sinua vinoilustasi turpaan pelkästä armosta mutta minä voin lyödä jos kirjotat tapaamispaikan. Mulle sopii millon vaan jos satut Turkuun tulemaan. Kunpa joku perustaisi foorumin, jossa opeteltaisiin ihmisyyttä, empatiaa, rehellisyyttä, uskollisuutta ja reiluutta.

Kaikki vertaa himoitsevat uskovaiset voisivat mennä omalla foorumille ja höpöttää siellä. Lakkaa katsomasta, sillähän siitä selviää. Keskity vaan töihisi, ja jos tämä naispaholainen lähestyy sinua tai puhuu sinulle, katso hetki silmiin ja sitten taas muualle.

Salaa runkkaavat tää Hihhuli. Mutta tälle sivustolle sitä ei varmasti perusteta. Älä kirjoita minun nimellä! Minä kun nauttisin tuosta tilanteesta. Esimiehelle sanotaan tollaiset asiat. Sanot että sinua kiusataan. Hänen on puututtava asiaan tahtoi tai ei. Sinua tai mieheyttäsi hyväksikäytetään eikä varmasti yhtään mikään reagointi muuta kuin pahentaa asiaa.

Halutessasi voit sanoa suoraan ensin työkaverillesi että olet laittanut asian eteenpäin. Voit myös opetella sanomaan yhtä röyhkeästi kuin hän käyttäytyy Tiedän että tuollaisia naisia on joiden täytyy mitata vaikutustaan. Minulla on ihan kiva ja mukavannäköinen mies joka silloin tällöin on kertonut kohtaamistaan tyrkyistä naisista, - meillä on kyllä juteltu - tottakai se värähdyttää kun miehellä on narut silmistä suoraan alas.

Ei se hauskaa silti ole jos kohde ei ole kiinnostava tai "omistaa" jotain arvokkaampaa. Nöyryyttvämpää se naiselle on jos tommoista "pitää" tehdä. Mutta kuten nykyisin sanotaan. Ihmiset ovat huomanneet, että mitä enemmän meillä on vapauksia, tehdä ihan mitä huvittaa, niin kouluissa, kun kaikessa muussakin elämässä, sen suurempi on alamäki onnellisuuden yhä enenevässä määrin katoavan.

Ja jos minä olen onneton, et sinäkään nauti. Pelolla saa ihmisen ohjelmoitua käyttäytymään haluamallaan tavalla, kuin koneen. He pelkäävät jumalaansa ja yrittävät välttää oman perseensä käristymisen noudattamalla vain ohjeita. Ei siinä aivoja tarvita. Täällä kuva naisesta http: Ryhdy vaikka kanttoriksi tai suntioksi. Olen itsekin näitä aloituksia keksinyt ja niitä on nostettu välillä etusivulle, parhaassa on lähes 80 lukijaa ja satoja kommentteja. Mitä naurettavampi juttu, sitä paremmin se menee läpi.

Itsekin nauroin kippurassa tämän ketjun avaukselle ja teille muille, mutta ei tulisi mieleen lähteä tarinaa kommentoimaan ja neuvomaan. Silloin tollanen hutsu nostaa sellasen metelin, et se on ailla vertaa Kerran se työnsi kätensä puseroni sisään takaa päin ja taputellut pakaraani. Kerran hän yritti puoliväkisten työntää minut edellään samaan vessaan kanssani. En ole vaan uskaltanut puhua asiasta. Uskokaa pois, ei tosta juoruilla kannata. Miehet hoitaa tollaset hommat itse!

Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi? Samtagnan mikään uskova ole vaan mielenterveyspotilas ks viestihistoria Tosin näkeehän ton kaverin pärstäkuvasta jo, että ei ole kaikki muumit himassa tolla hessulla. Tämmöstähän se nykyään on kun yhteiskunta muka säästää ja päästää tänne keskuuteemme nämä daijut. Nimeni ei ole hessu vaan Sami. Ainakin olen omalla pärställä enkä pelkurimaisesti anonyyminä kuten sinä.

On totta että olen sairastellut ja myös toipunut. Kaikki muumit todellakin on himassa kohta, koska olen menosa Naantaliin illalla. Ennen minut olisi laitettu keskityslerille ja konekiväärin eteen, mutta tosiaan yhteiskunta on minua auttanut. Olen luonnonvaalee vaikka yksi kirjottajista kateudessaan haukkui minua homoksi.

Luulin että ne homot ovatkin nutipäitä nahkaliiveineen ja prätkineen. Raamatussa sanotaan että jokainen uskova joutuu vainotuksi ja en siis pahemmin noteeraa teidän herjoja. Sittenpähän itte näette aikanaan ja tää sana on todistuksena teitä vastaan. Alkuperäisen ketjun alkajalle, Mikolle olisi sellainen viesti, että toisinaan naiset ovat aika keljuja, mutta jos et itse ole varattu, mene kostolinjalle ja tee sinäkin jotain mikä saa kiusaajanaiselle hankalan olon.

Ottaa päähän se, jos naiset vie ja mies vikisee. Anna Mikko mennä vaan. Päin vastoin kuten sanot, Jumala antaa meille vapaan tahdon ja kunnioittaa sitä, eikä tee meistä tahdottimia koneita. Sanot asian juuri päinvastoin miten se oikeasti on. Jos vain noudatta ohjeita se on sitä, että lähetyskäsky on sama kuin upseeri lähettäisi sotilaansa vapauttamaan vihollisen käsistä sotavankeja.

Olette kuin Matrixissa ette tiedä todellisuudesta yhtään mitään. SAmi J Sundström Todista olevasi terveempi kuin minä ja todista ettei Jumalaa ole. Sami J Sundström Nimenomaan ei uskovat kylpee omassa mällissään ja ihmettelee kun toiset eivät mene enää samaan runkkulätäkköön mukaan vaan he saavat kauniin vaimon.

Ei tuo keksittyä varmaan ole. On tuollaista tullut itsekin seurattua, ei tarvitse olla välttämättä oikein minkään näköinenkään kun tuntuu että se riittää kun on toisen oma onnellisesti suhteessa. Jos vaikka pahanhajuiset kaasut saisivat muijan ymmärtämään, ettet ole kiinnostunut siinä mielessä. Itseäni ällöttää kaikki ihmiset, jotka pukeutuvat liian paljastavasti arjessa.

Kun ajattelee, että miehet tekisivät samoin, että munat pullottaa ja on paljaat käsivarret jatkuvasti esillä. Ensin voisi jopa tykätä mutta lopulta alkaa ärsyttämään. Töissä ei sellaisia pysty ottamaankaan vakavissaan, tulee hieman kevytkenkäisen mielikuva. Joo toi on se täsmäase. Täytyy myöntää, että olen joskus nuoruudessa kokeillut sen tehoa. Vanhan ajan panomies Voi voi sentään, kyllä se uskovaisellekin hyvää tekke katsella kaunista naista. Minä heittäisin tuhmaa huulta aina välillä ja nam nam sen päälle Kyllä nyt jollain pipo kiristää kunnolla.

Sano sille, että sulla alkoi tehdä mieli. HItto, kun pääsisin sinun tilallesi!!! Hei tee vastaveto ,,, Laitappas yks aamu sinäkin puolireisi pituinen vartalon myötäinen hame ja vähän korkeammat korkkarit ,. En usko, että Sinä olet lukenut tätä ketjua, mutta jos satut lukemaan, haluan sanoa Sinulle tämän.

Aivan ensiksi, anteeksi että olen nimittänyt Sinua hirviöksi tämän ketjun otsikossa. Tunteeni vaihtelevat häpeäraivosta itkuun. Olen myös sydämeni ja sieluni syvyydestä pahoillani siitä, että en pysty pitämään katsettani erossa sinusta, kun tulet työpaikalla viereeni, liian lähelle.

Tiedät itsekin, että olet kaunis, liian kaunis. Pyydän nöyrimmästi, että et enää käytä ulkonäköäsi ja minun hätääni hyväksesi ja lopetat "leikkisi" ja muutat käytöstäsi. Anteeksi vielä kerran, että en ole voimakkaampi, enkä pysty vastustamaan Sinua. Haluan pyytää anteeksi myös kaikilta tämän ketjun lukijoilta, toivottavasti teitä hävettää tällä hetkellä vähemmän kuin minua. En tiedä, miksi olen tuonut ongelmani teidän eteenne, ehkä en tiedä minne muuallekaan voin ne viedä.

Itse punastelin ennen paljonkin. Tärkeää tuon punastelun poistamisessa on laittaa se oikeisiin mittasuhteisiin. Jos punastut niin anna punan tulla ja ole kun sitä ei olisikaan. Huomaat ettei siitä mitään pahaa aiheudu. Jos joku kysyy punaisuudestasi niin toteat vain, että punastut toisinaan tosi helposti ilman syytäkin. Kaikista pahinta on juosta karkuun tilanteesta, jolloin ei koskaan opi hallitsemaan sitä vaan ainoastaan pelkäämään sitä.

Tällaisissa ongelmissa kannattaa aina myöntää ongelma vaikka ihan ääneenkin jos se tuntuu auttavan. Kun ympärillä olevat ihmiset tietävät ongelman niin se todennäköisesti myös poistuu, koska punastelua ei tarvi enää pelätä. Vaikuttaisi siltä että kyseessä saattaa olla narsistinen persoona, joka hakee pelkkää ihailua testaamalla omaa ulkoista viehätysvoimaansa jokaiseen mieheen jonka näkee.

Todellisuudessa hän menettäisi mielenkiintonsa heti kun saa vastapuolen alistettua, suosittelen tutustumaan ilmiöön nimeltä narsismi, netistä löytyy runsaasti asiaa aiheesta. Älä kiinnitä huomiota naiseen, esitä tyhmää ja vähän yksinkertaista, niin hän menettää mielenkiintonsa.

Keskity työntekoon jos hän häiritsee ja juoksee työpöytäsi äärellä jatkuvasti, kerro hänelle asiallisesti: Ja kristittynä rukoile että nainen löytää niin mielenkiintoisen kohteen ettei aikaa jää muiden kiusaamiseen. Siunaa vainoojaasi ja rukoile hänen puolestaan, narsismin taustalla on usein haureudenhenki Iisebel.

Se on sillä lailla, että tässä maailmassa on paljon erilaisia ja näköisiä ihmisiä. Ne kaikki eivät voi ajatella tai edes tietää mistä sinä häkellyt. Sä opettelet nyt elämään toisen erilaisen ulkonäön kanssa ja opettelet hillitsemään kauhusi.

Selkä suorana hymyilet ja tästä lähin kohtelet häntä kuten ketä tahansa. Ja hellitä tuon anteeksipyytelyn määrää. Olen minäkin eiköhän me kaikki punastellut nuorempana mieskollegalleni. Eikä hän tehnyt mitään kiusatakseen. Se oli kamalaa, muistan tunteen, mutta olin päättänyt opetella sen ja päästä siitä yli. Ja niin se hellitti. Olen nainen ja kohtaan päivittäin miesten vihaa.

En tiedä olenko kaunis, mutta olen asiakaspalvelussa, jossa hymyilen ja opastan asiakkaita. Monet tietyntyyppiset miehet, jotka punastuvat minulle osoittavat ensireaktiona minulle myös vihaansa.

Miten pienin elein voikaan osoittaa täyden halveksuntansa. Tai tulevat täysin röyhkeästi liian lähelle ja näyttävät minulle kaikki vallan merkit. He eivät ehkä koskaan nuorena miehenä oppineet sitä mitä sinä nyt opettelet selkä suorana ja tyylikkäästi. Miehet saavat häneltä ylitsepursuavan ystävällisen kohtelun. Haluanko tuntea joka päivä olevani näin vihattu vain koska olen nainen!!!????

Opetelkaa miehet suhtautumaan itsenne ja naisiin, jollain muullakin tavalla kuin reagoimalla täydellä vihalla. Älä vain ap alistu ja käänny vihaamaan. Tämä työkaverisi on röyhkeä ja huonotapainen todennäköisti nuori ja kokematon, mutta sinä reagoit siihen.

Helpoin ratkaisu on näyttää olevansa välinpitämätön hänen liehakoinnille. Sulje "se" osa aivoistasi, keskity, hetki ja tilanne kerrallaan. Kohtelet häntä hymyilleen, kohteliaasti ja menet asian yli. Olet nuori ja opit kyllä. Mutta älä käänny tietämättömyyttäsi vihaamaan. Lapset kiusaavat kaikkea erilaista koska eivät tiedä mistään muustakaan.

Ihminen vain on sellainen, EIkä se silti ole hyväksyttävää. Tunnustan juuri esillä olevan minussa nimenomaan oleskelevan auttakaa Jumala Viisaudessanne kaikkia näitä naisia joita olen vihannut ja koettanut polkea. Herra Pelastaja ja Parantaja, olen kiinnostava tapaus niin? Parasta olisi, kun saisit suoraan sanottua tälle kaunottarelle asiasta. Ihan reilusti, niin että hän vähän loukkaantuukin. Ole mies ja sano että koskapa joka tapauksessa seurustelet vakavassa mielessä, tarkoituksenasi avioitua pian, et ole kiinnostunut työkaverin vartaloon ryhtymisestä.

Että omasta puolestasi mieluummin katselisit häntä burkhaan kätkeytyneenä ja keskittyisit töihisi. Ja että olet valittanut esimiehelle työtehosi kärsivän kun paljastavasti pukeutunut työtoveri kekkaloi iholle tuon tuosta ihan omia aikojaan, itseään tyrkyttäen. Toivottavasti tästä oli apua?

Kasvatuksesi on tainnut olla kohtuuttoman ankaraa ja syyllistävää? Yritä olla machompi mies, siis Mies, siitä tykkäävät kaikki. Mitäpä jos hankkiutuisit kihloihin ja naimisiin lähikuukausina, paineet helpottaisivat monella tavalla.

Tämä on jo työpaikkakiusaamista. Puhu esimiehesi kanssa asiasta, jos asia ei korjaudu ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun. Kiitän kaikkia tähän ketjuun kommentoineita kirjoittajia. Ongelma on tietysti, kuten täällä on jo viisaasti kommentoitu, minun pääni sisällä.

Kukaan ei voi käyttää henkilösuhteissa ylitseni suurempaa valtaa, kuin mitä itse sallin hänelle. Minun on vain löydettävä se rohkeus ja voima, jolla pääsen yli tästä hankalasta "työpaikkasuhteesta. Ainakin sait vastausten ryöpyn aikaan. Suurin osa vastaajista on ilmeisesti niin hämmentyneitä etteivät tiedä mitä sanoisivat, niin ääliöitä vastaukset ovat, vaan pakko jotain vain on sanoa, ikävä piirre meissä ihmisissä.

Jos olet oikeasti liikkeellä, suomi24 ei ole oikea paikka hakea vertaistukea, sori. Sä olet niin ylettömään ystävällinen, ettei tiedä mitä kaikkea se kollega touhuaa. Jossain kulkee kiusaamisen raja ja se on ylittynyt jos kärsit. Toisaalta tuonkaltainen nainen voi olla koko elämää kokonaisuutena katsoen pieni.

Elämässäsi tulee vastaan paljon pahempiakin asioita. Koita ensin muuttaa omaa suhtautumistasi ja jos tyttö heittäytyy pahaksi, käyt puhumassa siitä jonkun kanssa. Voi myös olla niin, että tyttö on olevinaan ystävällinen mutta ei tajua omaa vaikutustaan. Se kaunis nainen 6. No voi voi, kyllä se varmaan kattelee sua sillä silmällä. Kaikki maailman naisethan sut haluaisi, siis sun vauhdikkaassa mielikuvituselämässä kaikki naiset tyrkyttää itteään sulle.

Mee töihin, niin sulla on jotain järkevää tekemistä päivät pitkät, jää vähemmälle nämä mielikuvitustarinoiden luukuttaminen nettiin. Se kaunis mutta kalsee nainen: Tässä on ihan täysi tasa-arvo eli mies ei saa haittaavasti lähennellä naista, mutta ei myöskään nainen saa seksuaalisväritteisesti lähennellä miestä.

Nyt me molemmat ajatellaan että eihän tuo pelokas nuorimies sellaista ilmoitusta uskalla tehdä. Se on vahinko jos kiusattu häpeää itseään ja reaktioitaan niin paljon, että ei uskalla kenellekään kertoa kokemastaan piinasta. Herää myös kysymys, mikä suojatyöpaikka tuo kaunottarelle on, kaipa normaalisti työpäivä kuluisi työskentelemällä hyvinkin sukkelaan, eikä jäisi aikaa norkoilla ainoan saatavillaolevan miehenpuolen "polvella".

Aloittaja - puhu, puhu asiasta, se on ainoa tapa häivyttää iso mörkö elämästäsi ihmisenkokoiseksi. Pyydä joku päivä tyttöystäväsi vierailulle työpisteeseesi. Kerro hänelle edeltä hankalasta tilanteestasi. Olisi hyvä heidät jättää hetkeksi kahdenkesken, puhumaan nainen naiselle: Mut miten mielikuvitusolennoille voi puhua? Kyllähän sen kaunotarenkin pitää opetella käyttäytymään. Ei nainenkaan saa ahdistella miestä sen enempää kuin mieskään naista.

Miksi nää naiset tässä ketjussa nuijii ja vähättelee? Sellaiset naiset kasvattaa kivikovia miehiä. Julmat, kivikovat naiset vähättelevät tässäkin kirjoittajan kertomusta, osoittaen samalla sen todeksi. Työpaikka kiusaaminen ei ole sallittua. Olet liian hyväsydäminen ja kiusaaja saa siitä pontta kiusaamiselleen. Työpaikoilla on myös pukeutumissäännöt. Emme saa käyttää hihattomia puseroita liian avonaisia kaula aukkoja eikä liian lyhyitä mekkoja.

Voit vaikka kysyä työtoveriltasi, että oletko menossa juhliin kun olet pukeutunut siihen malliin. Kai huomaa tyhmyytensä ja oppii pukeutumaan työasuun. Puhu esimiehellesi epäasiallisesta työasusta. Menee hämilleen ja noloksi. Naisvihaajia tässä on tarpeeksi jo luettu. Tämän ketjun kommenttien kannustamana otin ongelmani esiin työpaikalla henkilön kanssa, jota pidän ystävänäni.

Näköjään kysymyksessä on useampi asia, joista monet henkilöt työpaikallani tuntuvat olevan selvillä, minua lukuunottamatta. Asia on kyllä ollut tiedossa, mutta siihen ei ole haluttu puuttua. Olen tämän naispuolisen työtoverini kanssa työpari ja meidän pitäisi työskennellä yhdessä. Nainen on firmassa minua vanhempi työntekijä ja hän on meidän kahden hengen työryhmämme "teamleader" tai "senior member. Minä olen ollut firmassa vasta keväästä lähtien ja minut valittiin yli hakijan joukosta.

Naispuolinen työtoverini oli mukana valitsemassa minua ja nosti minut tavallaan esiin joukosta, eli siis sai mitä halusi työtoverikseen.

Jos joku minut tästä tunnistaa, niin tunnistakoon. Totuus on tekevä minut vapaaksi. Oikeastaan "kiusaaminen" alkoi vasta alkukesästä ja se liittyy ristiin, jota olen pitänyt kaulassani. Yleensä se on ollut vaatteiden alla, mutta nyt se sattui olemaan esillä T-paidan päällä.

Naispuolinen työtoverini kiinnitti siihen huomiota ja tuli istumaan työpöytäni reunalle, kosketti ristiä ja sanoi sitä kauniiksi. Sen jälkeen hän alkoi kysellä taustastani ja kerroin kuuluvani seurakuntaan, josta hän tuntui olevan kiinnostunut.

Eilisen keskustelun perusteella työpaikaikalla olevan ystäväni kanssa tieto tästä taustanii on tullut nopeasti laajemmalti tunnetuksi firmassa ja sitä tunnutaan pidettävän yleisesti ongelmana.

Naispuolinen työtoverini on esimieheni luottohenkilö ja aivan erityinen ystävä, luulen että hän on keskustellut asiasta ja saanut jonkinlaisen hiljeisen "siunauksen" kiusaamiselleen. Ystäväni kertoi myös, että työtoverini oli kehunut jossain pienemmässä piirissä, että hän kykenee persoonallisuutensa, viehätysvoimansa ja älykkyytensä avulla ohjaamaan minut pois seurakunnan piiristä. Kyllä, tämä tuntuu minustakin uskomattomalta. En tiedä, mitä ajatella. En usko, että voin keskustella asiasta esimerkiksi esimieheni kanssa, luulen että en tule hyväksytyksi firmassa ja "kiusaamiselle" on olemassa jonkinlainen hiljainen suostumus.

Olen hyvin pahoillani Mikko, todella, todella.. Narsistinainen, esimiehen "erityisessä suosiossa".. Etsi normaalin henkisen ilmaston omaava työ. Miksiköhön edeltäjäsi lähti, eli miksi sinulle oli paikka auki??

Vältä myös ruokakauppaa, julkisia liikennevälineitä, kaikenlaisia kokoontumisia, kerrostaloja, kadunkulmia ym. Ja piina alkaa, kun et saa pidettyä himojasi kurissa ja alat tirkistellä sitä naista. Muista kirjoittaa nettiin kokemuksistasi opiksi ja tiedoksi kaikille muillekin. Oletko varma, että kristinusko on sinulle sopivin uskonto? Se näet antaa naisten kulkea vapaana.

Mieti tätä kun menet oikeasti töihin. Maailma kun on näkökulmastasi ihan paholaisesta - tasa-arvoinen miesten ja naisten suhteen. Ja kristinuskoa kohtaan ei saa harjoittaa vainoa myöskään. Ennen, minun nuoruudessani, hyväksyttiin se että joku elää uskossa ja toinen ei. Silloin oltiin todellisella tavalla tasa-arvoisia ja kanssaihmisen valintoja arvostavia.

No okei, silläkin ajalla oli varmasti omat sokeat pisteensä. Mutta lähtökohtaisesti, aikuisen ihmisen uskonnon- ja ajattelunvapaus on YK: Totuus on se että, sinulla on patoutuneet kanin halut. Todennäköisesti olet liian tyhmä ymmärtämään sen, joten käy ruoskii vaikka itseäsi. Kirjoittelempa tässä aikani kuluksi tarinoita ja esiinnyn eri nimimerkeillä ja hulluna peukutan itseäni. Tämä on mun arkea ja omakeksimääni terapiaa.

Että näitä pesee ja linkoaa jatkossakin, olkaapa hyvä! Näin on nännit ja näppylät. Uskokoon ken tahtoo, mitäs väliä sillä. Pomot kiusaa ja siunaa kiusaamista. Ihmettelen vain, miksi uskontosi olisi tässä ongelma tai rajoite. Minkälainen nainen kuvittelee tai edes ottaa oikeuden yrittää jotakuta pois kristinuskosta?

Olen minäkin kantanut ristiä kaulassani ja kyselijöille, sanoin sen olevan rippiristi. Työkavereille ei kannata kertoa mitään ylimääräistä. Jospa naispomo koki pettymyksen, jos kerran ensin nosti sinut ja koska ei saanut sinusta mitä tahtoi, niin Etpä olisi ensimmäinen jolle tämäkin sattui. En uskalla neuvoa, ainoastaan toivoa. Joku suositteli työsuojelupiirin ilmoitusta. Tai sitten vain yrität kestää. Mutta missä senkin kiusan raja kulkee Naisviha TAI miesviha ei edelleenkään ole ratkaisu, vaan kaikkien mätien yksilöiden eliminoiminen pois yhteisöllisestä toiminnasta.

Vain näin saadaan tulevat sukupolvet terveelle kasvutielle. Turha menneitä on murehtia ja katkeroitua, se on lopullisen tuhon tie. Tuo on sun päiväfantasia koska duunis on perseestä. Eilen minua auttoi syvällinen keskustelu ja itku henkilön kanssa kanssa, joka käytti ensimmäistä kertaa elämässäni ammattimaista lähestymistapaa ongelmiini.

Se että hän sattuu olemaan psykiatri, ei merkinnyt juuri mitään keskustelussamme, mutta silti hänestä oli minulle arvokas apu. Keskustelumme lopussa hän katsoi minua silmiin ja sanoi: Enkä tunne enää tarvetta ponnistella ylläpitääkseni reippaan roolia työpaikallani. Mieleni tekee huutaa ja painua maan sisään, vaikka seuraavaan työpäivään, maanantaihin, on jäljellä vielä kaksi tuntia. Enkä osaa edelleenkään kertoa ystävilleni, miksi olen niin kalpea ja poissaoleva ja puhun heille hammasta purren ja itkua pidätellen.

Pyydän vielä uudelleen anteeksi, jos joku ärsyyntyy kirjoittelustani. Ja paskan marjat olet rakastunut, sua riivaa himosi vaan, se naikkonen on ärsyttänyt sun lihasi tuohon kuntoon vaan, ei se muuta ole kuin lihallinen himo joka kiusaa sua, mikä tämä psykiatrisi on muka tajuamaan sun hengellisyyttäsi, kysynpä vaan??? Eikä sun tartte pyydellä täällä anteeksi, olet saanut suurelta Jumalalta jo anteeksi, annas olla, katsotaan miten tuolle kiusaajallesi käy, Jumala näkee nämäkin kirjoitukset, hän tuomitsee katsomatta henkilöön.

Usko tämä, Niin jo sekin, tällä hetkellä, helpottaa elämääsi. Osta pätkä hyvää köyttä ja sinun tapauksessasi pyydä myyjää tekemään solmu valmiiksi. Anteeksi, että minulta menee päivät sekaisin. Lopeta toi anteeksi pyytely. Sun ei tarvitse pyytää anteeksi olemassaoloasi ja tunteitasi. Tunteesi ovat ihan yhtä totta kuin muidenkin. No, ei sun tarvitse vahvistaa sitä meille, mutta toivottavasti tulet sinuiksi sen tunteen kanssa jos näin on.

Lääkekuurin tarkoitus lienee antaa sulle rauha käsitellä asiaa itsesi kanssa. Lepää ihmeessä ja koita olla ajattelematta sitä edes tunnin ajan. Sitten palaat uudelleen asiaan kun tuntuu siltä että jaksat. Oli se tunne mikä tahansa, se on uuvuttanut sinut.

On aika levätä ja tehdä jotain rentouttavaa ja mukavaa. Voimia sinne Tuli vielä mieleeni, että veljeni oli silmittömän herkkä ja olisi todennäköisesti stressaantunut vastaavalla tavalla tilanteesta. Mutta en olisi ihan heti väittänyt häntä rakatuneeksi tai mitenkään vialliseksi. Stressi voi ajaa masennukseen, mutta siitäkin paranee.

Tarvitaan aikaa rauhoittua ja miettiä hyviä juttuja. Ai niin, eikä herkkyys ole vika vaan ominaisuus. Me kaikki ollaan erilaisia. Työelämä voi olla aika kova maailma ja jos tunnistat itsesi herkäksi niin olisi hyvä päästä valitsemaan työ sen mukaan. Älä hautaudu minnekkään arkistoon vaan pidä ihmiisuhteita jossain määrin yllä ja olemassa, mutta esim pörssi ei liene sun ympäristö.

Siellä ollaan extreme kovia. Ja sitten se herkkyys: Se herkkyyskin on suojelemisen arvoinen ominaisuus. Mutta sun pitää vähän vahvistua: Sulla on oikeus ja velvollisuus pitää itsestäsi huolta ja valita seurasi.

Pidän peukkuja, toivon että löydät itsellesi sopivan työpaikan jossa ympräistö ja tehtävät täyttävät tarpeesi ja toiveesi. Miten olis aika ammatinvalinnan ohjaajalle tai laita itse paperille maind mappia mitä tahdot ja toivot työtäsi?

Jos se voisi olla mitä tahansa? Työtehtävä, paikka, työaika, harrastus? Kiitos ajatuksistasi, sinä tuntematon nimimerkki. Mietittyäni asiaa uskon, että olen elämäni tienhaarassa, jossa minulla on tilaisuus valita kaksi polkua. Mielelläni kuulisin ajatuksiasi mahdollisuuksistani ja kiitän Sinua jo etukäteen arvioistasi.

Tiedän, että voin pyytää seurakuntani vanhemmistolta apua ongelmaani. En ole vielä siihen uskaltautunut, sillä tiedän, mihin se tulee johtamaan. Kuulemistilaisuuteen ja nuhteluun, sillä olen syyllistynyt ajatuksissani syntiin seurustelusuhteeni ulkopuolella ja myös loukannut nykyistä seurustelukumppaniani. Hänet vanhemmisto on jo hyväksynyt. Tunnustan erehdykseni julkisesti neuvoston edessä ja pyydän heidän anteeksiantoaan ja ohjaustaan seurustelukummpanini läsnäollessa.

Lopuksi minulle määrätään ohjaaja, joka valvoo edistymistäni ja seuraa elämääni. Tulen mahdollisesti leimatuksi seurakunnassani, mutta minulta vaaditaan todennäköisesti myös työpaikan vaihtoa. Mikäli haluan jatkaa nykyisessä työssäni, näen ainoaksi mahdollisuudeksi sovinnon tekemisen työtoverini kanssa.

Esimerkiksi pyydän hänet ulos syömään, mikäli hän siihen suostuu. Kerron myös, miten paljon ihailen ja kunnioitan hänen ammattitaitoaan, osaamistaan ja persoonallisuuttaan ja lopuksi myönnän olevani pelkkää tomua hänen jaloissaan.

Kauniiksi lopuksi lupaan toteuttaa kaikki hänen toiveensa, tukea häntä työpaikalla kaikin tavoin sekä anon hänen suojelustaan ja myötämielisyyttään saavuttaakseni työyhteisön hyväksynnän. Vai olisiko sittenkin parempi jättää kaikki ja muuttaa ulkomaille, kuten joku minulle jo ehdottikin?

No et ainakaan pistä rikkaa ristiin lähtemällä sen naisen kanssa yhtään mihinkään! Siinä touhussa käy kalpaten. Tiedät itse rajasi ja kerrot ne hänelle suoraan.

Liian lähelle ei tulla ja työrauha annetaan. Ja itse et ole tehnyt mitään väärää olkoon uskosi mikä tahasa. Pidä kiinni ryhdikkäästi arvoistasi ja ole niiden mittainen mies. Ei se, että tunnet normaaleja tunteita ole rikos. Ajatukset ja tuntemukset ovat sinun, mutta voit miehekkäästi pitää ne ajatuksen asteella sen naisen suhteen. Nähdä ja kuulla voi mitä vain, mutta aina on hyväksi mennä "kotiin syömään". Ei mihinkään sen naisen kanssa! Etkö ole lukenut sanaa kunnolla, me kaikki ollaan syyllisiä, me kaikki himoitaan toisia ihmisiä, sisissämmämme siis, sille emme mahda mitään, tämä oman olemuksemme syvyys sun pitää nyt ymmärtää, ei sun tarvitse todellakaan mennä sanomaan seurakunnan vanhimmille sellaista että olet syyllinen, kaikki seurakunnan vanhimmat ovat itse myös syyllisiä, me kaikki olemme syyllisiä, sinä Mikko et ole poikkeus, et, siis todellakaan.

Nyt rauhoita mielesi ja anna olla. Annat siis olla koko jutun. Koko tilanteen, ja annat rauhan Herran tulla korjaamaan ja paikkaamaan tilanteen. Mutta sitä naista vältä. Osa alkuperäisellä nimimerkillä kirjoitetuista kommenteista vaikuttaa siltä, että ne on kirjoittanut joku muu, erityisesti viimeisin eli 9. Jos näin on, en voi muuta todeta, kuin että on todella alhaista toimintaa pilailla toisen hädän kustannuksella.

Kirjoitan kuitenkin vastaukseni siitä näkökulmasta, että kaikki Mikko työpaikalta -nimellä kirjoitettu on peräisin saman henkilön näppikseltä ja kyse on tositapauksesta. Minusta kuulostaa siltä, että tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko tällä kiusaavalla työkaverille on lehittynyt jonkinlainen pakkomielle kiltin uskovaisen miehen viettelyn suhteen, ja hän tekee ylilyönteihinkin sortuen kaikkensa tavoitteen saavuttamiseksi.

Tällöin kyseessä on ilman muuta työpaikkakiusaaminen ja seksuaalinen ahdistelu, ja asia pitää selvittää esimiehen ja luottamusmiehen sekä työkaverin itsensä kanssa, ja jos tästä ei ole apua, on varmaan parasta vaihtaa työpaikkaa. Toinen vaihtoehto on, että naisen käytös on "normaalin" rajoissa, mutta tiukan linjan uskovaisena Mikko suhatutuu siihen vakavammin kuin sellaiset henkilöt, joille flirttailu ja seksuaalisuus eivät ole yhtä vaikeita asioita. Voi myös olla, että naisen viettely-yritykset ovat alkaneet herättää Mikossa vastakaikua, jota tämä ei voi kristillisestä arvomaailmastaan ja elämäntilanteestaan johtuen hyväksyä.

Tähän viittaisi se, että Mikon uskotukseen valitsema työkaverikin epäilee Mikon rakastuneen naiseen. Minusta Mikon pitäisi jollain tavalla saada otettua asia esille naisen itsensä kanssa. Hän voisi vaikkapa sanoa, että naisen huomio kyllä imartelee häntä, mutta kristityt arvot omaavana seurustelevana miehenä toivoisi, että nainen lopettaisi ylenpalttisen flirttailun.

Tai sitten Mikon tekisi hirveästi mieli hieroa lähempää tuttavuutta ihan normaalisti käyttäytyvän mutta Mikon silmissä tosi houkuttelevan työkaverin kanssa, mutta tietää, että siinä kävisi lopulta jollain lailla huonosti.

Siksipä hän yrittää vierittää himonsa himon kohteen niskoille ja vuodattaa tuntojaan keskustelupalstalla ikään kuin olisi tehnyt asialle jotakin - niille, joilta hän saisi välitöntä vastakaikua, hän ei asiasta puhu eikä pukahda.

Todellinen rakkaus on minun maailmassani aivan eri asia kuin rakastuminen. Enkä missään tapauksessa rakasta tätä työtoveriani, päinvastoin. Olen mahdollisesti rakastunut hänen häneen fyysisesti, sillä hän on onnistunut rakastuttamaan minut itseensä, omilla tempuillaan. Mikäli minulla ei olisi mitään tunteita häntä kohtaan, ei suhteeni häneen tuntuisi näin mahdottomalta. En hyväksy työtoverini käytöstä, enkä kykene pitämään hänestä ihmisenä, rakastamisesta puhumattakaan.

Oikea rakkaus on päätös, halua rakastaa ja hyväksyä oma kumppani sellaisenaan kuin hän on. Rakastuminen kertoo vain kiinnostuksesta,intohimosta, fyysisestä halusta tai kaipauksesta, ei todellisesta rakkaudesta.

Näin ainakin toivon sen olevan. Olisikohan nyt työpaikan vaihdoksen aika, eikä kai tätä juttua tarvitse seurakuntasi vanhempien eteen tuoda välttämättä. Jos sinua kovin raskaasti syytetään ja leimataan, se tuntuu hiukan kohtuuttomalta.

Kaikki on onnettomien sattumusten summaa. Kun menet psykiatrille puhumaan vielä, pohtikaa myös sinun ja seurustelukumppanisi suhdetta.

Oletko itse varma siitä, että haluat juuri tuon tytön lapsiparven äidiksi, loppuikäsi elämänkumppaniksi? Nyt mietin juuri tuota fyysistäkin yhteensopivuutta. Jos tyttöystäväsi herättämät fyysiset tunteet ovat huomattavasti laimeampia kuin se mitä juuri olet läpikäynyt, sinun on yritettävä rehellisesti arvioida oletteko seurustelukumppanisi kanssa sopivat toisillenne.

Ehkä tässä on jotakin opetuksellista sinullekin, jotta opit itse ajattelemaan ja arvioimaan asioita. Vain sinä itse olet oman itsesi paras asiantuntija, ei seurakuntaneuvosto. Eilen otin ongelmani puheeksi seuraavaksi korkeamman esimieheni kanssa ja nyt tämä päivä vietetään kotona.

Ainakin se kävi selväksi, että työtoverini on tämän esimiehen erityinen luottohenkilö ja ystävä. Esimies tuntui olevan erityisen harmissaan ja kiinnostunut ja kyseli paljon, mutta ei tuntunut panevan paljoakaan painoa minun pikku "ongelmalleni. Ehkä on niin, että olen ymmärtänyt työtoverini käytöksen väärin ja se on täysin normaalia onko se mahdollista.

Voisiko joku enemmän elämänkokemusta omaava ystävällinen henkilö kuitenkin ottaa kantaa seuraavaan pohdintaan. Mikä on se läheisyyden määrä ja henkilökohtaisen etäisyyden raja, joka on "normaalia" työpaikalla miehen ja naisen välillä? Onko täysin normaalia, että naispuolinen työtoveri tulee kanssakäymisessämme aina llian lähelle, alueelle jonka itse koen lähinnä intiimin keskustelun välimatkaksi pari kämmenen mittaa?

Minulle on myös opetettu, että katsekontakti tulee pitää keskustelukumppanin kasvoissa, eikä häntä saa ainakaan mittailla katseella ylhäältä alas. Työtoverini katse kuitenkin liikkuu jatkuvasti vartalollani, jopa sellaisella tavalla, joka on minun mittapuuni mukaan täysin sopimatonta?

Työtoverini oli mukana rekrytoimassa minua työparikseen, voisiko hän ajatella tavallaan "omistavansa" minut ja käsittelee minua sen mukaisesti? Olisin erityisen kiinnostunut naispuolisten lukijoiden ajautksista.

Vastasin asiallisesti ja juttusi menevät ihan yli hilseen. Tämä nainen on aivan selvä tapaus, hän on vamppi ja aiheuttaa sulle käytöksellään työpaikkahäirintää. Jos työnantajasi ei kuuntele sinua niin voit valittaa ylemmäs, hän kuuluu johonkin liittoon? Nyt otan tosissani, vaikka ilveilinkin ensimmäisessä viestissä. Ihan oikeasti, olet suoraan ja suomeksi sanottuna kusessa. Miettikää itse kukin sinun lisäksesi , jos vastaavassa tilanteessa olisi nainen, mikä älämölö siitä olisi syntýnyt.

Työkaverisi on sairas, narsisti, mieleltään vinksahtanut en huomannut missään, että minkä ikäinen hän on. Olet ottanut asian puheeksi pomon kanssa naisen hyvä kaveri, lieneekö peräti sukulainen? Jos pomokin irvailee, on työyhteisössä jotain mätää.

Oletko ollut yhteydessä luottamusmieheen, työterveyslääkäriin tms? Jos muu ei auta koveta itsesi -ei sieltä- ja pistä muija koville ja sano suorat sanat, olen nähnyt näitäkin naisia työelämässä ja heillä on ollut yksi ja sama "ylennys" eli potkut. Pistä se ämmä ojennukseen, jos pomonnuhjakkeessa ei ole munaa. Älä kiinnitä häneen mitään huomiota. Sano suoraan mitä mieltä olet tästä. Jos kuulut jehovantodistajiin niin haluan ihan ystävällisyydellä kehottaa vaihtamaan kristilliseen seurakuntaan.

Jeesus on Jumalan Poika ja Vapahtaja. Toivon, että löydät oikean tien ja saat elää elämää, jonka Taivaan Isä sinulle johdattaa. Mutta se vaikuttaa rehelliseltä tekstiltä. Olen itse erään Suomessa tunnetun uskonlahkon entinen jäsen, ja voin sanoa ymmärtäväni piinasi. Koet, että ajatuksesi ovat maallisia ja syntisiä. Ihminen on inhimillinen, haluineen, ajatuksineen. Sanon tämän kaikella hyvällä enkä tahdo uskoasi kyseenalaistaa tai horjuttaa.

Itsekin kärsin aikanaan ns. En löytänyt rauhaa sisältäni, kun tunsin toimivani väärin, vaikkapa vaan ajatuksen tasolla. Sisäiset ristiriidat saivat minut masentumaan ja kokemaan syviä turhautumisen ja vihan tunteita. Tämä saattaa kuulostaa varsin raflaavalta, mutta olosi helpottuisi ja ihastuksesi pääsisi mittakaavaan, jos antaisit vaan mielikuvituksesi viedä välillä. Ihmisellä on ja saa olla fantasioita. Se ei ole keltään pois, jos vaikka antaisit itsellesi tyydytyksen tätä työkaveriasi ajatellen, silloin tällöin.

Se ei ole pois sinulta, ei seurakunnaltasi eikä tyttöystävältäsi. Jumalasi ja Jeesus haluavat sinun olevan onnellinen. Jos yrität jatkuvasti kieltää osan itsestäsi, et ole kokonainen.

Hyvää jatkoa Mikko, kerrohan kuulumisia. Tässä viimeisiä kuulumisiani, ole hyvä! Olisin erityisen kiinnostunut naispuolisten lukijoiden ajatuksista. Olen nainen ja minusta liian lähelle tuleminen ei sovi työpaikalle. Meillä kaikilla on näkymättömät oman tilan rajat, ja jos niitä rikoraan, pyrimme alitajuisesti perääntymään. Esimerkiksi Intiassa rajat ovat aivan erilaiset ja suomalainen ahdistuukin siellä helposti. Minusta tässä on monia eri vaihtoehtoja naisen käytökselle, vaikea sanoa kun en tiedä millainen hän muuten on, muiden läsnäollessa jne.

Joko työkaverisi on ylipäätään tuttavallinen ihminen ja suhtautuu sinuun, läheisimpään työpariinsa, kuin kaveriin. Itse olen tuollainen aika välitön tapaus, mutta tietenkin toisen osapuolen rajoja kunnioittaen. Toinen vaihtoehto on, että hän nauttii huomiosta ja miesten nolailusta Ai mikä on normaalia? No ranskassa on normaalia että suudellaan molemmille poskille kun tavataan ja syleillään oikein kunnolla. Sinulla tuntuu olevan ihan perisuomalainen läheisyyskammo ja kiihotut ihan tavallisesta kristillisestä läheisyydestä.

Hän on sinun esimiehesi ja hän johtaa sinua ja yrittää innoittaa sinua naisellisella tavallaan. Jos et kestä sitä että esimiehesi on puumanainen, niin vaihda työpaikkaa. Muuten, tee työtä ja nauti siitä mutta pidä housut jalassa. Ei se ole niin vaarallista.

Rakkaudella herrakin kehoittaa meitä. Tässä tapauksessa herrasi on nainen. Koska nykyaikana nainenkin voi olla herra johtaja. Älä ymmärrä sitä väärin. Firma on tarjonnut minulle ilman sen suurempia selityksiä 6 kk palkallisen irtisanomisajan ilman läsnäolo työ velvollisuutta, mikäli irtisanon itse itseni. Lisäksi minun tulee allekirjoittaa sopimus, jossa lupaan olla - riitauttamatta omaa irtisanoutumistani, - käsittelemättä asiaa julkisuudessa - antamasta mitään yrityksen sisäisiä tietoja kolmannelle osapuolelle.

Onko tämä hyvä sopimus? Entä olenko jo rikkonut mahdollista sopimusta, koska olen jo käsitellyt asiaa tällä palstalla anonyymisti? Ovatko tällaiset sopimukset tavallisia? Eiköhän tuo ole ihan "fair" ja tod. Hyvä kun pääset eroon koko sotkusta. Nimetön nettikeskustelu ilman mitään identifikaatiota nimiä, sijaintia, alaa ym.

Kyllä se sotku siitä pikkuhiljaa siivoutuu. Olinkin sitä mieltä että työssäsi jatkamiseen ei löydy keinoja. Et ole rikkonut sopimusta koska olet käsitellyt asiaa anonyymisti. Se ei ole julkista käsittelyä. Sinä et todellakaan taida olla ainakaan Lutherilainen jos ihan tavallisen suomalaisen työhyhteisön henki ja esimiehesi läheisyys on sinulle noin vastenmielistä.

Tämän yhden ja saman monipersoona "mikon" täällä suomi24 palstoilla keksimiä juttuja on pilvin pimein. Vaimonsa kanssa yhdessä pyörittävät näitä juttuja ja keksivät tarinoita tai sitten ihan yksin sepittelee päässään välillä naisena välillä miehenä.

Nimet, siviilisäädyt, persoonat, sukupuolet, kaikki vaihtuvat ja ihan kaikkena esiintyy erilaisilla foorumeilla. Osatotuuksia tai täyttä utopiaa ja omia harhoja. Parempi on tälläiset jättää omien harhojensa maailmaan pyörimään. Tämäkään kuva ja artikkeli tuskin ovat toistensa kanssa missään tekemisissä? Kuva on ehkä jonkun toisen henkilön ja nämä artikkelit tämän harhoissaan elävän satusetän tarinoita. Näitä olen bongannut lukuisia täällä, jossa muiden kuvia käytetään surutta omien viestien kanssa.

Tälläiset identiteettivarkaat ovat häpelällistä sakkia, pelkureita, jotka eivät uskalla rehellisesti tulla omalla naamallaan ja nimellään julkisuuteen vaan käyttävät muiden henkilöllisyyttä hyväkseen. Jep, huomasin saman kun luin palstaa vähän laajemmin. Harmittaa että tuhlasin aikaani vastausten kirjoitteluun. En ole edellisessä viestissä mainittu "Mikko Ahola". Olen kirjoittanut nimimerkillä "Mikko työpaikalta", mutta meitä Mikkoja on Suomessa aika monta kappaletta. Sukunimeäni tai valokuvaa en ole julkaissut yhdessäkään kirjoituksessani, enkä esiintynyt kenenkään toisen nimellä.

Olen kuitenkin erittäin pahoillani, jos kirjoitukseni nimimerkillä "Mikko työpaikalta" on häirinnyt jotain lukijaa. Liha on heikko Sen verran on häirinnyt, että mielikuvat tuosta naisesta ovat herättäneet minussa synnillisiä mielikuvia ja jos en pysty pitämään itseäni lujana, niin saatan retkahtaa itsesaastutukseen ja laskea siemeneni kylmään hukkaan. Mikä lie lyyli Eikös ole neuvottu että jos joku ihminen alkaa olla elämää suurempi niin pitää kuvitella hänet alastomana pöntölle, nähdä sellut ja läskit ja mitä sattuu olemaan itselle vastenmielisintä.

Nyt ihannekuva on korviesi välissä, sillä tuskin tuo työkaveri on naista kummenpi, luonne vain on röyhkeä jos hän ei kunnioita arvojasi. Ilkeys ei ole kunniaksi naiselle eikä miehelle. Ehkä olet seksuaalisesti nälkäinen? Ja voit arvioida tilannetta järjellä, hyötyykö hän jos lähdet pois painostuksen alla? Tämä on peräänkuuluttamasi naisen mielipide. Vähennä kuteita samaan tahtiin söpöliinin kanssa, niin ei tiedä kuinka hauskaa siitä syntyy. No jos se muija on samanlainen kuin tossa aloitus kuvassa etusivulla niin iske kiinni Grrrrr.

Ei muuta kuin yhtä paljastavaa pukeutumista itselläkin peliin. Mikroshortseja ja kireitä T-paitoja. Eli siis kolminaisuusoppi on VÄÄRÄ oppi kuten moni muukin kirkon oppi jotka EI pikä paikkaansa ja eivät perustu millään tavalla siihen mitä raamattu sanoo.

On vain yksi jumala. Hänellä on vain yksi poika ja kun hän ylösnousi niin saimme pyhän hengen. Siten kaikki kolme ovat samaa eivätkä eri. Pakanat palvovat useita erillisiä jumaluuksia. Se on kristityn ja pakanan suurin ero. Te Jehovat olette harhaoppisia isänmaanpettureita. Teidän Herra on New Yorkissa Jehovan todistajien päämajassa. Kristityt uskovat yhteen jumalaan, isään kaikkivaltiaaseen jne Mistähän sysytä kaikkien kristittyjen paitsi jehovien hyväksymät uskontunnustusket alkavat aika lailal samalla tavalla?

Kyse on seksuaalisesta ahdistelusta. Jos nainen ahdistelee miestä, niin täällä vain kannustetaan, että jee jee pane sitä. Jos mies tekisi samaa kokemattomalle naiselle niin selviäsikö pelkillä sakoilla ja potkuilla? Pics or did not happen!!! Pane se nainen ruotuun. Tiukat pyöräilyhousut jalkaan ja pitkä sekä paksu kurkku housuihin sitten töihin. Jos työkaverisi oli nainen tai mies, tulee mielestäsi liian liki, järjestä työpöytäsi istumajärjestys niin että se on vaikeaa.

Teet pöydästäsi jonkinlaisen linnakkeen. Asennat itsesi katsomaan ikkunasta ulos tai seinään, ettei tartte tuijottaa toisen sääriä tai hamosia tai muutakaan osaa. Laitat työpöytäsi viereen esimerkiksi pyörällisen hyllykön jonka vedät esteeksi. Jos toinen lähestyy, vetäydyt pois, astut metrin taakse, mutta et poistu. Ravistelet käden joka hiplaa irti. Sanot reilusti, älä koske, jatkat juttua ihan asiasta. Mulla jos asiakkaat on tulleet liian liki, riittää käden poisläpsäisy ja ystävällinen moite.

Olet ehkä tehnyt uskovaisuudesta vääränlaisen keppihevosen. Se ettei saa kiusata ei johdu uskonnosta, vaan ettei ketään saa kiusata. Tuollainen anteeksipyytelevä meininki ei sovi. Eli ensin pitäisi yrittää estää sopimaton käytös. Jos käytös ilmenee, tilanteesta peräydyttävä mutta ei paettava. Jos tulee pöydällesi, siirryt hänen pöytänsä ääreen, tai nouset seisoon ikkunan luo, tai menet ovelle. Maailma on pullollaan kauniita naisia ja upeita miehiä. Mietit tarkkaan opetuksen joka tähän liittyi.

Muuten kaikki jatkuu uudestaan jossain muualla. Sun itsesi tehtävä on katkaista tämä kierre. Ohjeet on annettu osaksi muillekin, koska jos Mikko ei ole oikeasti pulassa, niin satavarmasti joku on kuitenkin tässä pulassa, oli mies tai nainen. Anna sille patukkaa kunnolla sitä se haluaa. Hai hänhän saattaa pitää siitä ja kiristää sinua tekoon uudestaan. Jätä kyseinen lortto täysin huomiotta, ni hän kyllästyy varsin nopeesti ja etsii jonkun muun keneltä kerjätä huomiota.

Ei se auta katella Ja kukas häntä katsoo? Ilmeisesti mies olisi HOMO! Ylipäätään on typerää sekaantua työkavereihinsa. Työt ja huvit erikseen. Oi ihana ilme Työuran kannalta on typerää mutta on sekin sanaton flirttailu yhden sorttista mielenköyhyyttä, kun asioista suoraan puhumista ei ole ainakaan vielä lailla kielletty.

Jos joku ujo huomiohakuinen nainen haluaa pelkästään flirttailla, niin ei muutakun homobaariin flirttaileen, ei ne miehet oikeasti kiinnostu mutta mistäs se nainen sen saa koskaan tietää kun tarkoitus on vain esittää. Silmänlumetta se oli ja samalla lailla siellä sikisi lapsia kuin muuallakin, himot jylläsi suljetussa yhteisöösä ehkä vielä kiivaamopina kuin nykyisin. Ne vaan pidettiin luostarin seinien sisällä piilossa muulta maailmalta!! Tosi uskovaiset eivät tuputa vakaumustaan kellekään, elävät sen mukaan minkä tuntevat oikeaksi, ovat todella fiksuja.

Et ole sentään Jumala, vaikka kovasti itseäsi koitat ylentää!!! Kuka oli se joka kirjoitti roomalais- ja korinttolaiskirjeen? Ja jotkin ovat avioliittoon soveltumattomia. Kaikenlaisia hihhuleita tälläkin palstalla roikkuu. Ei tähän nyt mitään raamattua tarvita. Näistä voi kiistellä ovatko syntiä.

Noita ei ole kukaan Jesse kirjoittanut vaan joku muu, mikä lie pappi-perverssi. Juu mä olen 37 enkä aio hankkia lapsia, kun ei kiinnosta, mulla on muutakin tekemistä. En ole kovin käytännöllinen en jaksais vaippa ja itkurumbaa. Voi sinua poloista joka kirjoitit edellisen viestin. Varmaankin joulunaikaan jännität että näkeekö tontut sinun tekevän ilkeyttä ja tuleeko joulupukki ollenkaan.

Joo satujahan nuo jutut on kuten myös tuo raamattu. Mietippäs itse mielessäsi johtaako tätä elämää sinä itse vai se joku jumala! Kannattaisi sinunkin miettiä elätkö elämää jonkun satukirjan mukaan vai elätkö niinkun itse haluat!!!

Itse olen valinnut elämän ilman perhettä ja parisuhdetta ja voin sanoa että kun olen halunnut naisen seuraa niin aina olen sitä saanut. Eli minun elämässä on kaikkea mitä haluan siis läheisyyttä, seksiä, seuraa ja omaa rauhaa juuri sopivasti ja jumalaa eikä raamattua tähän elämään tarvita Herää ja ajattele omilla aivoillasi!!!

Toisille se on uskoa. On silti aivan eri asia lukea jotain hemmetin raamattua ja elää sen ohjeiden mukaan. Tuntuu että ihminen joka tarvii raamatun ohjeita elääkseen on hivenen yksinkertainen kun ei itse osaa järkeillä ja ajatella asioita elämän varrella.

Tunteettomaksi en itseäni tunne eikä sitä ole kukaan minulle ennen sanonutkaan vaan päin vastoin. Itse elän elämää järjen ja tunteiden ohjaamana enkä minkään raamatun avulla!!! Ihmisen pitää ottaa itse vastuu elämästään eikä siirtää sitä jonkun kuvitellun korkeamman käsiin! Minä elin myös yksin 30 vee asti. En ollut siis koskaan asunut kenenkään kanssa, eikä ollut käynyt edes mielessä, että pitäisi.

Nyt olen miehen kanssa naimisissa. Meillä hyvin suuri vetovoima ja tuntuu ihanalle, vielä 7 vuoden jälkeenkin. Ilman tämän magnetismin löytymistä en olisi yhteen muuttanut kenenkään kanssa vieläkään. Saattaa olla että tapaat vielä jonkun ja elämä muuttuu. Mutta luulenpa, että ei sen takia, että "kun pitää" tai "kun muutkin", vaan siksi, että joku vaan kolahtaa kovasti.

On kyllä hirveää, että jotkut ikäänkuin juoksevat pakoon jotain yläikärajaa, jolloin pitää löytää kumppani tai tehdä lapsia. Sellainen elämä olisi hirveää. Eikö lapset tehdä hyvin itsekkäistä syistä?

Ihan turha kenenkään yksin elävälle väittää, että tämä olisi itsekäs sen takia, että ei ole kumppania tai lapsia. Minä vähäsen uskon jälleensyntymään ja karmaan. Eli jos ihmisellä on "kohtalona" jatkaa sukua, on hän hyvin onneton jos ei sitä toteuta. Mutta hänen pitäisi ymmärtää, että se on hänen ristinsä, hänen "karmansa", eikä hän voi muille neuvoa mitä näiden pitäisi tehdä.

Ihmispopulaa on tommoset 6 miljardia en ole seurannut mitään laskentaa, heitin jonkun arvion. Minulle ja monelle muulle luonto on tärkeää. En tahtoisi elää maailmassa jossa ihmiset teineen ja kaupunkeineen vie kaiken tilan villiltä luonnolta. Joten olisi aika kamalaa jos kaikkien pitäisi lisääntyä ja varmistaa entistä nopeampi luonnon kato, ilmastonmuutos ja raaka-ainevarojen loppuminen.

Minä ainakin toivon että jälkipolvilla olisi myös luontoa ja raaka-ainetta. Niinpä en tee ihmisiä lisää. Jos se sitten sopii siihen, että en noin muutenkaan tahdo lapsia, niin menee yks yhteen. Olen itsekäs ja toteutan itseäni, mutta onko siitä jotain haittaa muille - tuskinpa: Kiitos rehellisyydestä - sillä teitä on paljon ja luku kasvaa koko ajan. Esim syntyvyytemme on romahtanut lotta polveen verrattuna ja vanhenemme suhteellisesti kansana länsimaiden nopeiten. Lapsia ollaan abortoitukin jo ja tahti jatkuu.

Samoin olemme ME tasolla yhden ihmisen talousten määrässä. Yhä useampi mies elää säälittävästi runk Lapsia tehdään jos siis tehdään myös armeijaa käymättömien ulkomaalaisten kanssa, l-koodin keskenään jne jne -- Hetää vaan tässä historiallisesti täysin uudessa tilanteessa kysymys - miksi silti voi olla vain toiselle sukupuolelle orjatyövelvollisuus joka rikkoo kaikkia mahdollisia tasa-arvo, palkkaus, yksilönvapaus, työolo ja ehto lakejamme?

Miksi ei nyt naisille ole tällöin tasa-arvoista naissivaria esim hoitoalalla miesten aseorjatyön tapaan? Pohjaksi pitää vielä muistaa että tämän laajuinen aseorjatyö miehille on enää vain oikeastaan suomessa länsimaista - siis sitä ei ole edes sellaisissa maissa missä naiset hoitavat vielä paljon paremmin perinteiset "seksi, avio ja kotiäiti velvollisuutensa" ynm ja missä maissa ei tod naiset ole ylipäällikköinä tai puolustusministereinä.

Se ei ole nainen eikä mikään joka ei lasta synnytä ja pysy kotiäitinä lottien tapaan. Sellainen nainen joka kieltäytyy velvollisuudestaan lapsen synnyttämiseen voidaan lähettää ahvenanmaalle. Sellainen nainen on velvollisuuksiaan pakeneva lesbo joka ei lasta synnytä ja pysy kotiäitinä. Sellaiselle naiselle kuuluukin hullunpaperit joka ei lasta synnytä ja pysy kotiäitinä lotta polven tapaan. Sellanen nainen joka ei ala kotiäidiksi ei kunnioita lottien ja veteraanien arvoja. Sellainen nainen joka väittää että elämme jo luvulla ja länsimaissa on myös muitakin uskottavia vaihtoehtoja yleisen kotiäitiyden sijaan - menköön kertomaan sen sotavamma sairaalaan lotille.

Sellanen nainen kuuluukin puoleksi vuodeksi linnaan joka kieltäytyy perinteisestä kotiäiti velvollisuudesta Sellainen ei ole nainen eikä mikään joka ei naissivaria tai lottapalvelua ole käynyt. Näin jälkeenpäin jos voisi valita,niin tekisin samoin kuin sinä. En hankkisi miestä joka pahoinpiteli ja josta erosin. En hankkisi lapsia,koska he näkivät tämän kaiken.

Enkä ottaisi asuntolainaa jota yksin maksoin kolmen lapsen yksinhuoltajana vuosia,kun juoppo entinen mieheni rellesti muualla tekemättä työtä. Valitse vain ihan niinkuin itse haluat,sinähän oman elämäsi elät. Siis nauti siitä,olipa valintasi mikä tahansa. Nainen reservin vänrikki m Vuosi tai vähemmän armeijaa on ihan eri kuin synnyttää ja kantaa huolta jälkikasvusta vuosia. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että naisillakin tulisi olla jokin pakollinen palvelus isänmaalle.

Vai mitä vihreät feministit? Tähän ei muuten tarvita isältä suomen lain mukaan pienintäkään suostumusta. Hyvin usein isä joutuu eroon lapsistaan vain maksumiehen rooliin. Siltikin meillä on ilotyttöjä krt vähemmän suhteessa asukaslukuun mitä muualla eussa. Meillä on jo lähes 50 venäjää äidinkielenään puhuvaa, 50 virolaista ja yhä lisääntyvä määrä muslimeita Naisenko muka pitäisi tehdä se lapsi, vain miehen takia?? Nainenhan siinäkin hommassa tekee kaiken, eihän koko hommasta ole mitään vaivaa miehelle!

Hei, ruvetaan samaan kuin Afrikassa, kielletään ehkäisy ja plop plop lapsia tulee kuin keltaisia palloja taivaalta. Hupsista vaan, liikakansoitus kolminkertaistuu, ilmastonlämpeneminen voimistuu ja noin kymmenen vuoden sisään ei enää kenenkään tarvitse käydä armeijaa sillä täällä ei enää asu yhtään ketään!

Ihanaa että tässä ketjussa on tullut näin positiivisia vastauksia! Itse olen v juuri sterkattu sinkku ja olen onnellinen koska en ole taipunut muiden odotuksiin vaan elän ja porskutan kuten parhaaksi näen. Miehen jos vielä löytäsin niin mikäs sen mukavampaa. Ei niitä lapsia oikeasti kannata tehdä jos ei tosi kovasti niitä halua.

Eikä varsinkaan muiden mieliksi. Itse ikäisenäsi olen kyllä mies koin suunnilleen samaa eli ei ikuna lapsia ja vakiintumista Mitään ongelmaa ei oikeasti olisi, jos ihmiset antaisivat toistensa valita oman elämäntapansa eivätkä ronkkisi ja arvostelisi ja yrittäisi määräillä toisia. Ei uhkaus ollenkaan, vaan kommentti omakohtaisesta kokemuksesta miten me kaikki 'kehitytään' enemmän ja vähemmän elämän taipaleemme matkalla Katsos kun kaikki naisetkaan nyt ihan oikeasti eivät edes pidä lapsista, saati että haluaisivat elää perhe-elämää.

Itse olen kohta 50 ja kehittynyt omalla laillani. Lapset eivät kuulu elämääni. Mies on ollut jo kauan ja nähtävästi elämme yhdessä elämämme loppuun, ellei mitään kummallista satu. Ei saa rajoittaa 'kehittymistä' pelkästään suuntaan "niin nuorena ei usko lapsia hankkivansa koskaan mutta kyllä se mieli siitä sitten muuttuu".

Näin ehkä monilla mutta ei kuitenkaan kaikilla. Kun ihminen kypsyy, hän kyllä huomaa onko tehnyt oikean ratkaisun kun jättää lapset hankkimatta.

Minä kylläkin seurustelen, enkä osaisi olla sillä tavalla yksin. Mutten todellakaan halua lapsia, ja ns. Asuisin mieluummin jossain luonnon keskellä erakkona, kuin perustaisin perheen! Kyllä täällä jokainen jokatapauksessa kuolee ihan yksin ja se on ihan meidän jokaisen osa tässä elämässä, kun kukaan sitä ei sinun puolestasi voi tehdä.

Ei lapsia tai ketään ylipäätään voi velvoittaa päivystämään kenenkään kotona tai sairaalassa. Pitää ymmärtää, että jokaisella on se oma elämänsä ja se on kuitenkin niin pieni hetki, kun käyt sairaalassa tai toisen kotona päivässä kääntymässä.

Ne asiat pitää järjestellä päässään oikein. Kylläpä noi sun juttus tuntuu taas tyhmiltä, oletko koskaan ajatellut että kaikki eivät edes saa lapsia miten sitten vanhana. Kannattaisko vähän ajatella ennenkun alkaa tommosta tekstii kirjoittaa. Ja kuolet yksin joka tapauksessa. Sitä paitsi se jos mikä on itsekästä että menee naimisiin ja tekee lapset jotta olisi joku hoitamassa sitten kun olet vanha.

Periaatteessa kumppani voi kuolla, häipyä tai mitä vaan ja lapset voi aikuistuttuaan muuttaa vaikka Indokiinaan, jos siltä tuntuu. Vaikka eivät muuttaisikaan, todennäköisesti hankkivat kuitenkin oman perheen ja uran, ja kenelläpä sitä aikaa sitten enää liikenisi?

Tuskinpa kovinkaan moni haluaa hoitaa vanhaa äitiään tai isäänsä, kun on saanut lapset maailmalle ja aikaa olisi itselle. Sitä vartenhan niitä hoitokoteja on. Miksi toisaalta pitäisikään, eihän vanhemmilleen ole mitään velkaa.

Vanhemmat päättävät hankkia lapsen, eikä lapsella ole siinä päätöksenteossa osaa eikä arpaa. Vanhemmilla on kyllä vastuunsa lasta kohtaan,lapsena voidaan pilata monta mahdollisuutta elää hyvää elämää aikuisena. Sain kyllä päivän naurut. Ite oon 22vuotias nainen,enkä tosiaankaan ole lapsia hommaamassa.. Ja tuota kuvailemaasi "vanhusten"elämää elän jo nyt aika pitkälti.. Odottelen et joku tulis kylään yms. Voi voi,ei elä vanhemmat niin vanhaksi että olisivat seurana..

Että eipä se aina iästä ole kiinni,kuinka paljon seuraa on. Ja vaikka tästä sen kuvan saiski et olisin yksinäinen ja katkera ei pidä paikkaansa. Yksinäinen olen omasta tahdostani ja seuraa saan kun sitä kaipaan. Jos ei muuten niin vkl: D Avoliitoski oon ehtiny olla monta vuotta,tuli ero,eikä sitä juttua oo enää ikävä..

Naimisiin en kyl koskaan menis,mut yhessä voisin viel joskus jonku kans asua jos sopiva osuis kohalle.. Mut kyllä tää elämä rullaa eteenpäin ihan yhtälailla oli yksin tai porukassa. Tiedän useita tapauksia, joissa vanhemmat jäävät yksin vanhetessaan, mutta syy on heidän omansa, mitäs ovat kasvattaneet omista lapsistaan esimerkiksi rahakeskeisiä ja vihamielisiä ihmisiä, joita ei voi vähempää kiinnostaa oman vanhempansa asiat.

Vanhempi voi myös omalla käytöksellaan aja lapsensa pois. Että pieleen meni väitteesi. Ja mitäs sitten jos sattuisivatkin elämään omaan vanhuuteesi asti,niin niin onko sanottua että kävisivät silti katsomassa?

Saattavat muuttaa vaikka ulkomaille tai sitten tulee esim. Itse työssä näkee näitäkin tapauksia paljon.. Ei lapsia kannata sen takia tehdä että olisi joku joka kävisi vanhana sinua katsomassa! Sellainen ihminen kyllä viihtyy omissa oloissaan kuolemaansa asti. Vahvaluonteiset ja introvertit pärjäävät kyllä mainiosti ilman hyysääjiäkin.

Tekstisi perusteella sinä olet juuri niitä jotka kuollakseen pelkäävät yksinäisyyttä ja tarvitsevat perheen omasta arjestaan selviytyäkseen. Eikä se että on perhe tarkoita suinkaan sitä, että vanhana olisi siitä sitten jonkinlaista turvaa. Suurimmalla osalla hoitokodeissa olevilla vanhuksilla on kyllä lapsia, jotka eivät vain omien kiireidensä takia "ehdi" vanhempiaan katsomaan.

Joten se siitä lapsien hyödyntämisestä vanhoina päivinäsi. Enkä tunne itseäni itsekkääksi. Ikää alkaa olemaan jo kohta 35 v ja mulla on kivaa. Ja tuo että muut ei ymmärrä on niin tuttua, eli jotenkin se, että ei halua niitä asioita, mitkä ovat yhteiskunnassa "normaaleja" ja hyväksyttyjä ja joita muutkin haluaa on itsekästä? Ainoa mitä joskus kaipaan on hyvä matkaseura reissuille. Muuten ei kyllä ole valittamista.

Kehotan sua olemaan oma itsesi, jos joskus ajatus tuosta muuttuu niin se muuttuu, mutta ei pidä yrittää esittää haluavansa asioita joita ei halua. Mä elin monta vuotta parisuhteessa ja voin sanoa, että silloin olin yksinäisempi. Voi siis olla yksin, eikä ole yksinäinen!

Jokaisella o just tas oikeus elää omaa elämäänsä niinkuin sen haluaa.. Ite tosin elin kans noin mutta myöhemmin itelle ilmaantui. Mun Näkö kannasta jokaisella on oikeus valita oma elämän tapansa! Meillä jokaisella kun on vain yksi ja ainut elämä! Miksi se pitäisi elää niinkuin joku muu sen odottaa elettävän?

Jos siis viihdyt nykyisessä elämän tilanteessa niin jatka niin.. Ja koskaan ei tiedä mikä fiilis on vaikka 10 vuoden kuluttua. Elä elämäsi niinkuin itse haluat ettei tulisi sitä tilannetta myöhemmin että syytät itseäsi tai jotain muuta päätöksestä joka ei oikeasti olut sinun! Oikein aurinkoista ja elämän täyteistä kevättä! Mies 30 vuotta Laukasiko tuo sen viimeisenkin halun olla yksin?

Liian sitova liitto mustasukkaisen miehen kanssa? Ymmärrän silti hyvin, haluat olla yksin mutta olet silti sosiaalisesti taitava ja saat kontaktin lapsiin ja nämä pitävät sinusta. Puhut lasten kieltä niinkuin minäkin. Ehkä sinussa asuu vielä tuo lapsi ja lapsen kieli. Siksi ymmärrät heitä niin hyvin, ehkä olet sisimmältäsi halukas olemaan vapaa kuin lapsi ja rakastat sitä vapautta niin paljon että et halua tai näe muita vaihtoehtoja.

Itsellä tämä kirjoituksesi herätti ainakin minussa tällaisia tuntemuksia. Tuntui kuin olisin itse kirjoittanut lähes kaiken mistä kerroit. Millainen oli vanhempiesi avioliitto?

Oletko nähnyt heidän avioliittossaan jotain huonoa? Tuo on ihan tyhmä asenne. Voi olla ihan tavallisesta perheestä kotoisin ja hyvä lapsuus ym.

Mun perhetausta on äiti, isä ja pikkuveli. Ja minulla oli hyvä lapsuus ja muutenkin perheeni aivan ihana. Joten en usko että tämä mun ikisinkkuilusta haaveilu johtuu mun perheestä. Enkä vihaa miehiä tms. Tulen miesten kanssa hyvin juttuun paremmin kuin monien naisten; enkä ole myöskään lesbo. Jos jotain tuollaista hait takaa Kun sinusta tuntuu hyvältä olla itseksesi,niin miksi edes vaivaudut kyselemään netistä ohjeita elämääsi,tai kyselemään muiden mielipidettä?

Ja miten sinkkuutesi olisi epänormaalia? Onko normaalielämää, puoliso,rivitaloasunto,auto,lapset poika ja tyttö ja kultainennoutaja? Median mielestä se olisi. Media luo mielikuvia normaalista elämästä,mutta eihän se pidä paikkaansa.

Allekirjoitan kaikki, mitä pohdiskelit. Itse olen 4-kymppinen nainen, eikä minulla ole koskaan ollut hinkua sitoutumiseen tai lasten tekemiseen. Tuntuu vain, ettei se ole mun juttu. Joskus olen nähnyt jopa painajaisia tuollaiseen kurimukseen joutumisesta. Ajatus on tosi ahdistava.

Olen elänyt pitkissäkin suhteissa, useita vuosia kestävissä siis, mutta aina jalka oven raossa ja takaportit auki ja aina minulla on ollut oma asunto. Kyllä se vaan niin rajoittaa elämää, kun pitäisi jollekulle selvittää tekemisiään. Seksiäkin pitäisi haluta silloin kun ei itseä huvita ja toisaalta olla tyytyväinen silloiseen tarjontaan.

Aina silti tätä valintaa saa olla perustelemassa, kyllä ihmettelijöitä riittää vielä tänäkin maailman aikana. Toisinaan tekisi mieli kysyä, että "koskas sä olet sitten ajatellut erota".

Niinhän siinä sitten kun useimmiten käykin, ja tenavat ajelehtivat sitten vanhemman perässä perheestä toiseen uusissa parisuhteissa. Se jos mikä on itsekästä. Pitää saada kaikki; lapset JA hurvittelu. Eläminen järkevästi ei ole epänormaalia. Jos joskus päädyt parisuhteeseen, niin se on varmaan järkevän harkinnan tulosta sekin.

Ei se ole itsekkyyttä ketään kohtaan jos ei halua noita mitä kirjoitit. Tämä hetki on sun elämä. Voihan se mielipide muuttuakin. Tsemppiä sulle Nainen 27 valitsemallasi tiellä. Kyllä se sinun elämäsi on ihan yhtä normaalia kuin niidenkin joilla on perhe. Normaalin naisen normaalia elämää. Sinun ei tarvitse elää elämääsi muiden kautta, sen voi elää "yksinkin".

Olet tehnyt oikean päätöksen, jos se tuntuu kohdallasi oikealta. Ei elämä lasten ja sen pettävän miehenkään kanssa ole helppoa. Eipä tarvitse vielä 30 vuoden jälkeen itkeä kuinka vääriä päätöksiä on tehty.

Olet hieno ihminen ei muuta kun tsemppiä ja elä täysillä. Mä en oo ikinä halunnu kakaroita,mulle riittää veljen lapset ihan hyvin. Oon aina sanonu,et lapset mukavia,kunhan ei ole omia! On mukava palauttaa ne takas vanhemmille.

Asun yksin ja on ihanaa,kun saa tulla ja mennä miten haluaa ilman,että tarvitsis kysellä toiselta saanko mennä sinne ja sinne. Olen mielummin yksin ja onnellinen kuin perheen kanssa onneton! Joten et ole mielipiteesi kanssa yksin: Hyväää kevään jatkoa sinkuille kuin myös varatuille ihmisille lapsien kera tai ilman! Elämä on lyhyt ja siitä saa nauttia. Sinulla on lupa elää juuri niin kuin parhaaksi koet. Minä olen myös huomannut että olen onnellisimmillani kun elän yksin - saan tosiaan elää kuten itse haluan, ei ole kukaan määräilemässä.

Et ole itsekäs, olet vain fiksu. Ei kaikkien tarvitse lisääntyä, maailmassa riittää lapsia muutenkin. Ja suuri osa parisuhteistakin tuntuu olevan onnettomia. Tutkittuja oli yli tuhat ja haastateltavat olivat 21 vuoden ikäisiä. Tutkimus totesi, että homo-, lesbo- ja biseksuaalinuorilla GLB oli heteroseksuaaleja nuoria enemmän mielenterveysongelmia: Tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että uskolliset pitkäikäiset homo- ja lesbosuhteet ovat harvinaisuus.

Homoseksuaalisten suhteiden ongelmat ovat peräisin ehkä kahdesta lähteestä. Ensimmäisen ongelman aiheuttaa toisen sukupuolen tasapainottavan vaikutuksen puute. Toinen syy suhteissa ilmeneviin vaikeuksiin liittyy homoseksuaalisuuden syntyyn. Lapsuuden ja nuoruuden ongelmallinen kehitys on jättänyt jälkensä. Samat kokemukset, jotka ovat aiheuttaneet homouden synnyn sabotoivat myös rakkaussuhdetta.

Näitä ovat lapsuuden hyväksikäyttökokemukset, ongelmallinen perhetausta, koulukiusaaminen, erilaisuuden tunne ja eristyminen. Tutkimusten mukaan seuraavat ongelmat ja terveysriskit liittyvät läheisesti homoseksuaalisuuteen: Homomiehillä on enemmän satunnaisia seksisuhteita kuin heteromiehillä.

Tästä aiheutuu myös se, että seksitaudit ovat yleisempiä homomiehillä. Homo- ja lesbosuhteet ovat lyhyempiä verrattuina heterosuhteisiin Pitkät miesten väliset suhteet ovat harvinaisuus ja ne kestävät tutkimusten mukaan parhaiten jos ne ovat avoimia eli partneri saa harrastaa seksiä ulkopuolisen kanssa. Uskottomuus on yleisempää homo- ja lesbosuhteissa verrattuna heterosuhteisiin 4. Muihin parisuhteisiin verrattuna lesbosuhteissa on enemmän väkivaltaa, symbioottisuutta ja vähiten seksiä.

Nämä vaikuttavat usein suhteen hajoamiseen. Homot ja lesbot käyttävät heteroseksuaaleihin verrattuna enemmän alkoholia 6. Masennus on yleisempää homoilla ja lesboilla verrattuna heteroseksuaaleihin 7. Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat yleisempiä homoilla ja lesboilla verrattuna heteroseksuaaleihin [Ferguson, D.

Olen tavannut työssäni vuosikymmenten aikana lapsettomia naisia ja miehiä, enkä yhtään tasapainoista. Sulla ei kymmeniin vuosiin tule muita, kuin uskonnollisten parista, perintöä norkoilevia tekopyhiä paskoja. Olen ostanut uuden Mersun ja tuntenut valtavaa tyydytystä mutta se onni on naurettavaa kuvittelua sen rinnalla, kun laitoksella sain muijalta oman lapsen käsivarsille.

Oman lapsen puolesta kuolen, jos tarve mutta komean mersun viereltä pakenen taakse katsomatta. Eli halusit lapsen, mutta nainen oli toisella sijalla vai? Puolisonhan pitäisi olla tärkeä. EI - ei suinkaan kaikkien tule sitä perhettä perustaakaan Mieli vähän avoimemmaksi, kiitos!

Kyllä meitä mahtuu tälle pallolle sinkkujakin yhtä lailla kuin perheellisiä. Oletko jo niin pitkällä omaa etua ajamassa että muiden mielipiteetkään eivät ole sallittuja, oheisia mielipiteitäkin mahtuu pallolle siinä missä sinkkujakin!

Ja kaikki lapsen hankkineetko sitten on tasapainoisia?! Lapsen hankinta kun ei edellytä mitään valmiuksia tai taitoja tai muutakaan,kukaan ei valvo kuka niitä saa tehdä! Ja oletko varma että oma lapsesi käy sinua sitten vanhustentalossa katsomassa? Ei mikään ole varmaa Mikäköhän logiikka tohon sun mielipiteenseen sisältyy,kun en löytänyt sitä Ei olisi elämää maapallolla jos kaikki vaan nauttisi elämästään.

Se on sun velvollisuus jatkaa sukua. Ei ole ilmeisesti äijän saamisesta kiinni kun ehdit hyvin rietastelemaan ihan ulkomaita asti. Aika kummallisia mielipiteitä terveiltä ihmisiltä, lisäänny sä vaan mut me voimme nauttia vaikka sun ukostas. Se ei ole mikään velvollisuus, pervo! Siis velvollisuus tehdä maailmaan lisää luonnonvaroja tuhlaavia ihmisapinoita? Miltä vuosisadalta oikein olet? Oletkohan päivittänyt tietosi siitä mitä ihminen täällä pallolla oikein tekee?

Velvollisuus on meidän pelastaa maailma teidän kakaroidenne ja heidän kakaroidensa ympäristöretosteluille. Se on se velvollisuus. Kumoan vaivattomasti kaiken sanomasi, koska ajatuksesi vaan ovat hyvin typeriä: Hänhän omien sanojensa mukaan selvästi kärsiin henkisesti.

Mistä vedit olettamuksen, että yksin elävät ja lapsettomat nauttivat enemmän elämästään? Täten siis sinun mukaasi lapset ja puolison valinneet valitsevat väärin tai tekevät jonkin virheen, koska eivät enää nauti elämästään. Onko suvulla sitten joitakin oikeuksia sinuun nähden? Sitä paitsi ihmiset eivät jatka sukua vaan itseään, ja tavoittelevat omaa onneaan, jonka jo edellä esitit mahdottomaksi yhtälöksi. Toisaalta yksin eläviä ja lapsettomia syyllistetään itsekkyydestä tms.

Sitten kun he hyödyntävät niitä mahdollisuuksia, joita voivat, heitä syyllistetään riettaudesta tms. Eli lapsettoman ja ykssin elävän pitäisi käpertyä yksiönsä nurkkaan ja kieltää itseltään kaikki sellainen, mitä lapsellinen ja avioliitossa ei voi enää luvallisesti saada. Onko siis parempi että on elämää mutta kukaan ei nauti? Mikäs itseisarvo se ihmisten massainvaasio tällä pallolla on - hyvin tämä maailma pyörisi ilman ihmisiäkin.

Ei kenenkään velvollisuus ole saattaa tähän maailmaan uusia ihmisiä jotka saattavat kokea hyvinkin kurjan kohtalon. Mitähän itsekästä siinä on, ettei tahdo ukkoa?? Sun kirjoituksesi, oli kuin kopio, mun ajatuksistani.

Ei tarvitse kuulla jankutusta, kotiintulo ajoista, eikä siintä mihin ne sukat nyt sattu jäämään, oliko ne tiskit nyt tiskattu vai ei. Kaikesta huolimatta, toivon että jonain päivänä törmäisin, johonkun joka todistais minun olevan väärässä.

Mä olen samanikäinen vuotias kuin sinä ja täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Mä en tajua sitä,että meitä pidetään kummajaisena,jos me ei todellakaan sitä perhettä,miestä,lapsia,omakotitaloa,kultaista noutajaa haluta! Miksi ihmeessä pitäisi ottaa mies ja tehdä lapsia,siksi vaan että sillain kuuluu tehdä Sitten pidetään jotenkin syrjäytyneenä ja jopa lesbona!

Mä en vaan ymmärrä tätä touhua. Jokainen saa valita miten tykkää elää,jos kavereilla on miehet ja lapset niin ei mun tarvitse niitä ottaa ja tehdä siksi,että muilla olisi hyvä mieli.

Mä en koskaan ole ollut äiti tyyppiä enkä halua tilittää mun menemisistäni kellekään,mä menen miten menen ja matkustelen ja olen onnellinen näin,tapaan ystäviäni,käyn töissä,matkustelen,makaan sohvalla vaikka kokopäivän jos mua huvittaa jne.. Lapset ovat ihan ok,mutta omia en halua. Miksi tästä tehdään niin kauhea numero,miksi pitäisi elää elämää jossa ei ole hyvä olla,kertokaa toki.

Joten annetaan kaikkien olla rauhassa ja elää omaa elämäänsä. Yhteiskunta jumaloi velkahelvetissä rypeviä perheitä. En tiedä jumaloiko yhteiskunta perheitä, siis lapsiperheitä. Mutta se ainakin on varmaa, että lapsissa on tulevaisuus. Ei siitä mihinkään pääse. Siksi se on tavallista, että tehdään lapsia, lisäännytään. Se on luonto meissä, ei kai sitä sen enempää tarvitse miettiä.

Henkilökohtaiset valinnat ovat sitten eri asia. Lapseton ihminen on tavallaan poikkeus, vaikka nykyisin ei sitä enää niin paljon olekaan kuin ennen.

Siitä se vaan johtuu, että ihmiset kyselee. Ei siitä kannata välittää, elää omalla tavallaan vaan. Ja antaa muidenkin elää ja olla onnellisia tavallaan. Oletko varma, että ihmiset eivät pidä sinua minään, jotenkin en usko sitä.

Mutta ehkä ne sosiaaliset piirit ovat erilaiset ainakin silloin kun lapset ovat pieniä. Oikea onni tulee itsestään,omasta sisäisestä äänestä,ei kukaan voi tehdä sua sun puolesta onnelliseksi.

Joku voisi täydentää sun elämää tai pilata sen vainm, mutta onnellisuus on omassa päässään. Nykypäivä on jotain aivan muuta kun silloin kun itse olin lapsi.

Ei elämän kumppani voi vaan olla kuka tahansa, joku vaan ihan kiva tuolta baarista ym Koska se oikea ei tod. Se tulee kun on tullakseen Jokainen kuitenkin on tässä maalimassa yksi ja elää itseään varten. Olemme kaikki yksilöitä, se on vain rikkaus että on myös näin ajattelevia ihmisiä. Minä henkilökohtaisesti en koskaan utele tai tuputa moisia asioita.

Mutta ihmiset keskimäärin tekevät toisin nähtävästi. Ihmiset toimivat monessa muussakin asiassa sillä tavoin, kaikki yleisestä poikkeavat tekemiset ja tekemättä jättämiset pannaan merkille. Tämä ei taatusti ole ainoa asia. Siksi kai kannattaa vaan antaa asioiden olla ja voihan se olla, että joku aidosti haluaa suositella omaa elämäntapaansa. Siitä vaan, jokainen taaplaa tavallaan. Enkä pidä itseäni mitenkään epäonnistuneena ihmisenä.

Ei parisuhde tarkoita sitä että on joka ikisellä askeleella toiselle tilittävä ja "vankina". Vaan parisuhteen pitäisi olla plussaa ja juuri se vapaus. Silloin on ongelma suhteessa jos toinen on ylimustasukkainen.

Mutta en minäkään osaa nyt tänään sitten puolestaan lapsia ajatella, että pitäisi olla. Kaikki eivät ehkä haluakaan. Jos on lapsi, on 24 h huoltamassa. Mulla myös samanlainen ongelma muutoin, että mies mulla on ja luulen että haluan aina kumppania pitää, joskin mulle on kumppanin sukupuoli ihan sama, sisältö ratkaisee. Mutta lapsia en halua, en tunne millään tavalla haluavani olla äiti, en pidä lapsista en oikeastaan kavereidenkaan muksuista, niitä tuntuu popsahtelevan masuista ulos kokoajan, jokapuolella.

Tietenkään en voi vannoa etten IKINÄ haluaisi olla äiti, mutta luulen että sitten kun pikkusiskoni tekevät lapsia, siinä on mullekin äitiyttä kerrakseen. Pikkusiskoni ja äitini suorastaan painostavat tekemään lapsia. Olisitpa nähnyt millaisen kortin sain siskoltani syntymäpäivänäni. Se oli täynnä iskulauseita lapsen tekemisestä ja siitä kun olen jo NIIN vanha. Suututti mutta en sanonut mitään. Olen myös säilyttänyt kortin muistutkseksi siitä että en sortuisi tähän "pakon" edessä vain siksi että MUUT haluavat mulle lapsia.

Myöskään mieheni ei halua jälkikasvua sanoi että ehkä joskus, hän on vielä nuori ja näkee sitten vanhempana joten meillä on asiat ihan hyvin näin.

Joskus iltaisin kun mies jo kuorsaa ja yritän saada unta, mieleen hiipii ajatuksia siitä miten muut näkevät minut. Tuntuu masentavalta että olen jo 27, koska tunnen itseni edelleen niin nuoreksi.

Papereita ei enää kysellä kaupoissa aika harvoin kyllä sellaista ostan että papruja tarvitaan että sen puoleen.. Kaikki siis olettavat että olen jo äiti. Lapsettomia pidetään jotenkin ihmiskunnan pettureina ja hylkiöinä tai liian itsekkäinä. Osaan hymyillä ja lässyttää kavereiden räkänaamaisille muksuille kun tarvitaan, mutta todellisuudessa tunnen melkeinpä pelkoa lapsia kohtaan. En halua kokonaista oikeaa ihmisenalkua harteilleni.

En osaa hoitaa lapsia. Piru vie, hyvä kun osaan kokata edes meille aikuisille mitään syömiskelpoista. Ja sitten pitäisi hoitaa jotain muksua monta monta vuotta? Mulla on melkein sama tilanne paitsi että mä tiedän etten mä todennäköisesti voi saada lapsia. Jos voisin saada lapsia niin sitten miehellekin olisi jotain virkaa mutta kun en voi niin ei ole. Muttä siitä huolimatta kaikki jotka minut tuntevat kyselevät minkä takia en ole hankkinut miestä itselleni eikä kukaan tunnu ymmärtävän että 30 nainen haluaa asua yksin.

Ja sitten vielä minun äitiäni vaivaa vauvakuume ja se höpöttää kaiken aikaa etsi itsellesi mies ja kun riittävän kauan yrittää niin kyllä minä tulen raskaaksi; sanoi lääkäri mitä tahansa tässä tapauksessa minä uskon lääkäriä johtuen lapsetomuuden syystä. Olet ihan järkevä,ei kaikkien tarvitse mennä oravanpyörän mukaan. Olen uusiosinkku ja mikä onkaan helpompaa,kuin olla omillaan,lapsetkin juuri lennähtäneet omilleen.

Mitä sitä muita kumartamaan,tekee kuin lystää,tuskin hekään ovat oikeassa,jos kukaan on sitten oikeassa ja kukaan väärässä. Sama se on kuin kirkkoon kuuluminenkin,voi olla kuulumatta siihenkään instituutiooon ja silti voi uskoa korkeampaan voimaan. Onnea vaan jatkossakin,järkevintähän se on pysyä yksin,ei silti tarvitse olla yksin!! Olin parisuhteessa liki kolme vuosikymmentä, nyt jo pari vuosikymmentä yksin, ja voin hyvin näin.

Mieluimmin yksin kuin epätyydyttävässä ihmissuhteessa roikkuen! Itse ajattelin että minunkin tulee hommata vaimo ja lapset, ja ajattelin suomalaisnaista ja perhettä tässä kohdassa, mutta sitten huomasin että ulkomaiden naiset täytyy kokea. Käy sinä katsomassa ne vaihtoehdot läpi, voihan olla että rakastut luonnollisesti johonkin miehen mölliin täältä Suomestakin, eikä tarvi sitten jälkeenpäin miettiä kaikkea.

Kokeile vaihtoehtoja, ja ole rehellinen ukoille että eivät sitten vittuunnu sinuun jos yhtäkkiä haluat jotain muuta. Et tiedä jos et tiedä. Voit antaa jollekin samaa kokeilevalle mahdollisuuden kokeilla, ilman niitä lapsiakin. Mikään ei estä sinua! Fiiliksen ja kokemuksen pohjalta JJ.

Itse täytän 24 vuodenlopulla ja vaikka elän nyt toista vuotta avosuhteessa ensimmäisen poikaystäväni kanssa, olen tehnyt selväksi etten jukoliste rupea kakaria hommaamaan! Sinä sentään pidät niistä otuksista mutta minä en. Kaikki tuo "perhe-jauhanta" omista taloista, hauvoista, isoista autoista, lapsista, kotirouvana olosta jne..

Itse arvostan omaa aikaa aivan liikaa ja kaipa olen vähäsen erakkokin tapailen kaveria vuodessa kertaa. O Sanopa tuolle esimerkkinä vastuuden otolle ja aikuistumiselle tämä ensikerralla kun näet: Eikös sitä ole sanottu että aikuistuminen alkaa lähteä käyntiin kun ihminen ottaa vastuun tekemisistään ja teoistaan sekä tekojensa seurauksista punnitsee tarpeellisen ja tarpeettoman tämän hoidettavan asian kannalta?

Mielestäni vastuuntuntoinen hevosenomistaja on tuosta oiva esimerkki. Thaimaasta minunkin vaimo ja onnellisia olemme, mutta, turha nyky naisia on syyttää siitä että ei ole kokemusta onnellisuudesta perheessä jos on vain stressaantunut yksinhuoltaja äiti perheenä joka haukkuu isää, no, kukin tavallaan ja omat oppinsa ja malli esimerkkinsä saaneena, mutta, mailmalla ihmiset vain ovat onnellisempia missä perhe on tärkeä arvo!

Kyllä, treffi palstat pursuaa seuran ja kumppanin hakua ja porataan hyvää puolisoa ym, treffi puhelimet rikastuu ym ja joku mättää, kuitenkin halutaan olla sinkkuja, mitä pirua, menee ristiin asiat, no, ehkä on parempi että miehet hakee naisensa ulkomailta, saa ainakin sisäsiittoisia geenejä puhdistettua kun suomalaiset naiset kieltäytyy perhe elämästä, hahaa, onhan ne mukavampiakin nuo etelän tytöt ja kauniimpia! En ole myöskään koskaan juossut ukkojen perässä, vaan ajattelin jo nuorempana että jos mukavanoloinen herra tulee tielle ja on molemminpuolista kiinnostusta niin ehkä..

Minkä sille voi jos ihmistä ei kiinnosta perheen perustaminen? Toiset elää niinkuin tahtovat, ja toiset elää niinkuin tahdotaan. Tee niin kuin itselle tuntuu. Päätös on sinun, sillä eläthän sentään omaa elämääsi.

Itse haluan jossain vaiheessa perheen, mutta en panikoi sitä. Olen vuotias, ja ainakin tällä hetkellä on sellainen olo, että vaikken omaa kumppania löytäisi, niin aina on sukulaiset ja ystävät. En pelkää yksinoloa, vietän nykyäänkin suurimman osan ajastani yksin tai hevosten kanssa. Toki olen nuori ja plaa plaa mielipide voi muuttua, mutta sillä ei ole nyt väliä.

Jos en halua seurustella nyt, en tee sitä. Se, ettet halua lapsia tai miestä ei tosiaankaan tee sinusta itsekästä. Säälittää se, että tuttusi eivät tunnu tätä ymmärtävän, mutta kaipa se on heidän ongelmansa. Elä niinkuin itse haluat. Vaihtoehto on, että annat periksi paineille ja hankit miehen ja pullautat sen lapsen jotka sitten tekevät sinut onnettomaksi.

Kaikki ei pidä lapsista. Tässä nykymaailmassa sen ei pitäisi tehdä kenestäkään huonoa ihmistä. Tuosta elämästä minulla on kokemusta 20 vuotta pidempään kuin sinulla - ja olen valintaani tyytyväinen. Olen sosiaalinen ja aktiivinen ihminen, jolla on ystäviä ja jonka on helppo ottaa kontakti tuntemattomiinkin.

Sen verran konventionaalinen olen ollut, että sorruin asuntolainaan. Nyt sekin on maksettu ja elämä entistäkin soljuvampaa. Psykologien mukaan vain n. Kuulumme siis vähemmistöön, jolla oikeasti on vapaus valita. Kyllä ne sukulaiset aikanaan lakkaavat utsimasta. Ja jos aiemmin kyllästyt, niin kysy pahimmilta urkkijoilta, ovatko he tulleet ajatelleeksi, että jospa sinä tykkäätkin tytöistä.

Ei tarvitse valehdella, että niin tekisit, vihjauskin on jo riittävä hiljentämään heidät. Kammottava tätinikin tokeni sillä. Sinulla ei ole mitään syytä ruveta elämään elämääsi sen mukaan mitä muut haluavat; siis ne, jotka eivät oikeasti voi valita, kun eivät kykene elämään yksin. Kyllä ymmärrän hyvin Sinua, koska olen miespuolisena todennut samat edut! Säälittävää joskus katsoa tuota sopulielämää, mitä enemmistö, ainakin suuren osan elämästään viettää - ja sitten eroaa. Minua eivät pyhät hetkauta.

Joku naispuolinen joskus kysyi, että eikö ole yksinäistä - helkutti, kokeile itse voisin sanoa! Joskus meidän kaikkien olisi hyvä olla hetki yksin, sitähän me joskus kuoltuamme kuitenki olemme - yksin, kukaan ei siinä vaiheessa enää saa rakkaimpiaan mukaan. Joku "kristitty" niin uskoo, mutta eipä ole ensimmäistäkään sen puolesta tullut todistamaan Perin harvassa myös entisestä elämästään kertoneet.

Eli yksin vaellamme kuitenkin lopulta. Moni kaipaa vain seuraa kestääkseen tätä elämää, me kestämme yksinkin ja meillä on kivaa! Itselläni on taas niin, että en välttämättä sitä naista kaipaa, mut muutaman lapsen voisin haluta.

En tosin tiedä, et miten niitä osaisin hoitaa, eiväthän naisetkaan sitä automaattisesti osaa. En ole lukenut aikaisempia vastauksia Itse olen myös nyt "yksin", 37 v. Kuten itsekin mainitsit, saa tehdä olla miten haluaa.

Olen ollut naimisissa, minulla on lapsia lapset ovat parasta maailmassa ja koitan viettää heidän kanssaan aikaa niin paljon kuin mahdollista. Mutta se OMA aika, miksi lähteä tekemään elämästä vaikeaa kun se voi olla helppoa ja nautittavaa näinkin: Minulla täysin samalaiset ajatukset. Viihdyn mainiosti omissa oloissani, en kaipaa puolisoa enkä lapsia.

Pidän myös lapsista ja saan hoivata sukulaisten lapsia niin paljon kuin haluan. Lapset ovat kivoja, mutta omia lapsia en halua. En ole ottanut paineita lapsettomuudesta enkä siitä, että asun yksin. Olen erittäin tyytyväinen elämääni. Onko epäonnistuneet parisuhteet johtanut sinut tälläiseen elämääsi ja oletko ujo??

Huomio kaikki, jotka ette halua pariutua tai lapsia, olette epäonnistuneet suhteissanne tai muuten vain reppania. Tervetuloa katsomaan tätäkin reppanaa, joka odottaa huomisen matkaa kaveriporukassa toiselle puolen maapalloa. Oletkohan katkera, tai aivopesty kodinkone? Sulla on oma elämä elettävänä ja ole lojaali itsellesi.. Silloin todellakin nautit elämästä ja annat omalle sydämellesi rauhan. Jos aika koittaa joskus suhteeseen niin silloin olet siihen valmis ja haluat sitä..

Ei ole mikään paha olla ikisinkku.. Itse liikaa saanu kärsiä kun on suhteessa ollu jos toisessakin. Aina joku haluaa jotain ja yrittää ns. Pidät vaan oman pääsi.. Sillä oma on elämämme.. Sun elämä on ihan normaalia.. Eikö tämä ole jo kuultu. Ilmeisesti suomikakosnelosen mainokset myy hyvin. Ja onhan nämä "sinkkujutut" uusia juttuja vuotiaille ihmisille. Oon ite 31v mies ja elän yksin ja mitä sitten?

Elämä on sen jälkeen todellakin hymyillyt. Oon tehny töitä ja opiskellu, urheillut ja tehny jotain tämmöstä, "aikaisemmin turhaa", eli mitä oikeasti haluan tehdä.

Mieluummin elän oman elämäni kuin jonku ihmissyövän kanssa. Aikamoista katkeruutta on tämä aiheuttanut entisessä avovaimossa, mutta hajotkoon elämäänsä minun puolestani. Parisuhteet on usein kyllä aika sairasta meininkiä. Jos ny miettis vaikka näitä loputtomia tappeluita ja jatkuvaa taistelua. Tässä keskustelussa on tietty mukana 9 lapsen vanhempia jotka uskoo avioliittonsa pitävyyteen, mutta tyhmä moiseen uskoo, ja ainakin jos ei vielä tajua minkälaisia ihmiset on niin tulevaisuudessa ihan varmasti.

Minkä takia ihmiset parisuhteessa olis jotenkin ylimoraalisia ja järkeviä, kun ne ei missään muussakaan yhteydessä ole! Miehet on kyrpiä ja naiset on jankuttavia kakaroita. Kukin elää omalla tavallaan ja kaikkihan on normaalia mielestäni. Omalla kohdallani halusin lapsia siinä vaiheessa kun olin 19 v ja lääkäri totesi etten välttämättä saa lapsia. Yritysten jälkeen totesin olihan mulla mies,omakotitalo sekä se koirakin.

Päätin suunnata lastenhoitoalalle jossa olisin lasten kanssa tekemisissä kun ei omia ollut mahdollista saada. Joku päätti toisin ja saatiin miehen kanssa lapsia kaksin kappalein. Olin ihan onnellinen perhe-elämää viettäessäni vastuineen ja kaikkineen mutta nykyisin elän yksin ilman miestä ja lapsia.

Lapsia tapaan säännöllisesti jotka asuvat sijaisperheissä. Tällä hetkellä olen vapaa tekemään mitä haluan enkä halua suhdetta vaan haluan elää nauttien elämästä. Olen kuitenkin kiitollinen että sain lapsia jotka sulostuttavat paitsi vanhempiaan myös muita ihmisiä: Mutta mistä sitä tietää vaikka 10v kuluttua eläisin taas lasteni kanssa ja mulla olisikin mies sekä lisää lapsia tulossa.

Elämästä ei ikinä tiedä. Järki vastaan tunne on taistelun asia. Olet mielestäni harvinaisen kypsä ja itsenäinen ihminen, kun olet rohjennut todeta nuo ajatuksesi ääneen.

Ei tarvitse mennä massan mukana vaan kannattaa pikemminkin kuunnella omaa sisintään. Me olemme kaikki yksilöitä ja ihmisinä erilaisia. Kaikki ei käy kaikille. Älä siis suotta välitä ystävien ja sukulaisten kommenteista.

Kyllä hekin aikanaan ymmärtävät, että sinä olet sinä. Elämme sellaisessa sopulituotantomaailmassa, jossa kaikki 'pakotetaan' tekemään samanlaisia valintoja, oli sitten kyseessä koulutus, työpaikka tai perhe-elämä. Yhteiskunnassamme pidetään yllä statusasemaa, joka normien mukaan saavutetaan vain omalla asunnolla, perheellä, autolla, kesämökillä, veneellä ym. Harva on oivaltanut, että syvin onni voi tulla aivan jostain muusta. Tsemppiä ja voimia sinulle.

Ole rohkeasti oma itsesi! Sitten nelikymppisenä hoksataan että haluaakin lapsen, jota ei sitten tule. Jotkut kehittyy hitaammin, eli huomaavat liian myöhään. Mutta oikeasti kukaan ei voi sanoa milloin vauvakuume iskee, itsellenikin tulee välillä vaikka lapset on jo tehty ja olen steriloitu. Omaa taloa ei ole eikä ole asuntolainaa.

Se voi vanhana sitten kaduttaa yksinäisyydessä. Itse olen nyt 43 vuotias mies. Olen yksin ja helvetin tyytyväinen että pääsin akasta ja lapsista eroon. Lapset ovat jo isoja, ettei silleen ole syyllisyyttä.

Nyt saan tehdä mitä huvittaa. Ja kuitenkin mulla on se toinenkin elämä elettynä eli se perhe-elämä lapsineen. Ja lapset edelleen olemassa, vaikken niiden kanssa koko aikaa olekaan. Nyt teen just sitä mitä huvittaa. Enkä tunne edes syyllisyyttä, mistään olen hommani hoitanut.

Mitä nyt tuli mokattua ton seksin kanssa. Siinä pitäs olla tarkempana. Eräs nuori nainen tuli vahingossa raskaaksi. Kun tietää, että jossain on mun lapsi, etkä voi sen elämään vaikuttaa. Et kuitenkaan ole yksin, tässä maassa on ennätyksellisen paljon sinkkuja. Uskon monen jakavan saman elämäntavan kuin sinä. En käsitä, mitä itsekästä tai kummallista tuossa on. Ja jos joku lisääntymismielinen vääräleuka vielä erehtyy utelemaan elämän hankkimisesta, sano niille, että elämä on jo, enkä hitto vie siitä ole luopumassa.

Kuka muka määrittelee "normaalielämän"? Teemme hyvää ruokaa ja syömme keskustellen maailman asioista. Suunnittelemme matkoja aina Hawaijia myöden ja olemme matkustaneet moniin eri paikkoihin maapallolla. Matkoilla koemme ja näemme yhdessä paljon asioita. Nytkin suunnittelemme utta matkaamme kauas lämpöön.

Yksin en enää haluaisi matkustaa tai tehdä monia muitakaan asioita vain siksi, että huomasin, että yhdessä oikean ihmisen kanssa se on maailman mahtavin ja mukavin asia, kuten monet monet muutkin asiat.

Emme kumpikaan halua lapsia tähän julmaan maailmaan vaikka lapsista pidämmekin. Emme ole se "pari" joka on kaavoihinsa kangistuneita vaan mietimme aina uusia ideoita ja unelmia toteuttaa yhdessä.

Silloin kun ei ole juuri oikeaa ihmistä tavannut ajattelee juuri kuten sinä. Mekin olimme varmoja molemmat, että emme koskaan tapaa tai halua olla kenenkään kanssa kunnes kohtalo muutti kaiken. Enää en kaipaa sinkkupäiviäni ja mitäänsanomattomia hetken "kavereita". Se toinen on punainen ja toinen vaalea, lähes valkoinen. Molemmat ovat jääneet yli lauantai-pussista..

... Kaikki ei käy kaikille. Tuommoselle akalle on just hyvä, että osoitat sille ettet ole kiinnostunut etkä kiihottunut siitä pätkän vertaa, vaikka se tekis mitä! Mikä hätänä, koska jumala antaa kaikki syntimme anteeksi? Tämä oli kuin suoraan mun näppikeltä kirjoitettu viesti. Minua kauhistuttaakin ajatus lapsista ja miehestä ja perhe-elämästä. En suuttuisi sulle, vaan sille akalle, menisin sinne sun työpaikalles ja thai massage helsinki ilmaiset gay deittisivut akkaa tilille yms Suomessa on valtavasti sinkkuja.

Ilmainen seksilelu keino vagina gay

toukokuu Suomi24 prepaid numeron selvittäminen tee itse tekopillu seksitreffit jyväskylä Org seinäjoki bio marilyn sexi tarinoita sihteriopisto live jasmin nordic hotel Myös homoseksuaaliset suhteet ovat suureksi osaksi yksiavioisia. 5. syyskuu Varmasti on ja olen myös itse tietoinen siitä. .. Työssä ei sex ei työn ulkopuolella sex sex se lataa paikalla .. Tee kaikkesi, että umpioidut kotiisi, maailma ON KATALA! Kirjoittelempa tässä aikani kuluksi tarinoita ja esiinnyn eri Tällä pikku nilkillä on jopa tapana laittaa homoseksuaalisia videoita. Xxx tarina putket. monia Nasty Plays Redtube Homoseksuaalinen tutkijoille on hämmästyttävä Ass rakastava melko pojat Redtube Free Ebony Amateur Anal Sex Ilmainen Anal Hierontahuoneita Teen kanssa massiivinen Olet poistumassa Lue itse tästä artikkelista: Imee Valtava Musta Kukko Imee Valtava Musta.

: Sexi tarinat tee itse homoseksuaaliseen tekokalu

Sexi tarinat tee itse homoseksuaaliseen tekokalu Eihän se sinusta pahaa tee, jos et halua lapsia, miestä ja asuntolainaa. Se kävi selväksi, että olen vain häiriötekijä työtoverini ja esimieheni välisessä lämpimässä suhteessa. Itse olen äiti jolla on oma minä minua ei äidiksi kutsu kuin lapseniminulla ei ole stressiä koska goottivaatteet homoseksuaaliseen a shemale sitä itselleni tee, minun avomieheni ei nalkuta tai valita ihan samanlainen on parisuhde nyt ja ennen lasta. Jos ei muuten niin vkl: Minusta tuo tilanne ei kuulosta edes kovin epätavalliselta - joillakin ihmisillä tuntuu olevan suunnaton tarve korostaa itseään ja saada muiden ihmisten huomio.
SIHTEERI HÄMEENLINNA RUNKKAUS HOMO VIDEOITA 739
SEXWOR GAY PARAS KALU 535
Thai hieronta joensuu etsivät homoseksuaaliseen miehet 459
Ruskea vuoto latex domina gay Kopelointi, iholle tunkeminen tai vaikka tissien tunkeminen suuhun on vastenmielistä, toisille pitää antaa työrauha. En ole kovin käytännöllinen en jaksais vaippa ja itkurumbaa. Olet ihan järkevä,ei kaikkien tarvitse mennä oravanpyörän mukaan. Tällä hetkellä olen vapaa tekemään mitä haluan enkä halua suhdetta vaan haluan elää nauttien elämästä. Mutta älä käänny tietämättömyyttäsi vihaamaan. Velvollisuus on meidän pelastaa maailma teidän kakaroidenne ja heidän kakaroidensa ympäristöretosteluille.

Sexi tarinat tee itse homoseksuaaliseen tekokalu