kuiva kalu kalua velilta homo

.

Hän meni pöytään jossa nainen istui. Pöydässä oli yhä kaksi puolillaan olevaa Long Island Ice Tea drinkkiä. Robert oli juonut drinkistään vasta kolmanneksen.

Helvetti sentään, mitä minä nyt teen? Hänellä oli taskussaan Amfetamiinia, mutta hän ei tiennyt riittäisikö se. John yritti olla huoleton ja matki hieman sammaltavaa ääntä vastatessaan: Hän joi, ja tunsi kuinka Flunitratsepaami luikerteli hänen mieleensä, hänen soluihinsa, hänen sydämeensä, saaden sykkeen pelottavan alas.

Pian hän oli matkalla Diamondsin ylimpään kerrokseen, jossa hän tiesi erillisen eristetyn huoneen olevan. Vasta siellä hän sai tilaisuuden syödä Amfetamiinipillerit. Hän kuitenkin sammui, eikä herännyt kun hotellihuoneessa käytiin. Ja niin hän jatkoi syvää unianäkemätöntä untaan kuolleen naisen vieressä.

Luku 5 Caroline oli aloittanut kirjanpitäjänä ja osoittautunut siinä niin taitavaksi, että yleni pian muihin tehtäviin. Hän ajautui lain toiselle puolelle ja enimmäkseen hänen tehtävänään oli toimina eräänlaisena houkutuslintuna - niin paljon kuin hän tuota nimitystä vihasikin - joka käytti aseenaan Rohypnolia ja viehätysvoimaansa hankkiessaan tietoja tai vain houkutellessaan jonkun miehen paikkaan, josta kukaan mies ei ollut palannut entisenään.

Hänen pomonsa oli Frank De Mello, puoliksi italialainen liittovaltion agentti, joka toimi lain molemmin puolin, pelaten häikäilemättömästi omaan pussiinsa. Nyt hänen tehtävänään oli saattaa Robert jonkinlaiseen pulaan, jotta saisi hänet pois Frankin jäljiltä; hänen piti vain iskeä ja myrkyttää tämä. Sen piti olla helppo juttu. Ja sitä se olikin. Kävellessään pois palaverista ja tehdessään muodonmuutoksen takaisin silmälasipäisestä blondista omaksi bruneteksi itsekseen hän oli varma tehtävästään, onnistumisestaan, menestymisestään.

Sitä suunnitelman vaihetta ei tiennyt kukaan muu kuin operaation ylin ja luotettavin johto, sekä Caroline itse. Hän irroitti rinnastaan mikrofonin ja poisti kauluspaidastaan napin jossa oli kamera.

Sitten hän otti puhelimen, joita hänellä oli ollut kaksi. Toinen oli ollut pelkkää hämäystä todellisen tehtävän toteuttamiseksi. Hän soitti Frankille        - Noniin, saitteko kaiken? Pelkäsin että mokaan blackoutin aikana. Meneeköhän Johnilta taju kankaalle? Se on kyllästetty sillä. Meidän pojat lähtevät viemään ruumista.

Suunnitelma oli saada "varjopaholainen" pois varjoista joka nyt hän löytäisi itsensä ruumiin vierestä. Ruumiin joka oli ruumishuoneella balsamoituna, meikattuna, musta peruukki päässään. Aivan identtinen se ei ollut, mutta ryhmä asettaisi sen hieman selin,  ja hajauttaisivat hiukset kasvoille niin että ne eivät näkyisi.

Eikä sen niin väliä ollut. Suunnitelmaan riitti vain saada John ja muutama muu työryhmästä uskomaan että Kaiken pahan alku ja juuri oli Frank, sekä saada John astumaan viimein ulos varjoista. Kameroista näkyi että John nukahtaisi. He voisivat pidättää hänet jo nyt, mutta he odottaisivat aamuun, kunnes tämä heräisi, tämä muiden elämiä tuhonnut, mutta veljeään kohtaan sentimentaalinen varjojen paholainen.

LUKIJALLE Lupasin jokin aikaa sitten Somessa kuten nykyään trendisana kai kuuluu , että tulen yhä jatkamaan hämärien novellien kirjoittajana, että tulen julkaisemaan ainakin yhden, koska vaikka Tornikustantamo nyt julkaiseekin teokseni Särön 8.

Sanon hiipuvalle, koska mielestäni nämä jonnekin outoon kaupunkiin sijoittuvat tarinat eivät aina tahdo luonnistua, sillä tämäkin on ainakin kymmenes yritys saada jotekin kelvollinen tarina aikaan.

Pystyn kirjoittamaan elävästä elämästä, mutta tämä utopistisuus jossa kertomus nojaa täysin mielikuvitukseeni, tahtoo välillä käydä työlääksi kaiken kirjoittamispaineiden lomaan sijoitettuna. Olen harkinnut toisen blogin aloittamista jo ihan senkin takia, että tämä simplesite sivusto ei todellakaan ole kätevin tapa tuoda kertomuksiani julki, sekä siksi että haluaisin tuoda julki kirjoitelmia jotka eivät tyylilajiltaan yksinkertaisesti sovi tänne.

Olen kuitenkin halukas jatkamaan näiden terapeuttisten tarinoiden parissa, mutta koska se tapahtuu, en tiedä. Se voi olla ensi viikolla tai vuoden päästä. Tämä on Janoselli - novellin ohella toinen julkaisemani suurnovelli. Tämä kertomus on juoneltaan ja kirjoitusasultaan hieman ontuva, olen ollut tämän kimpussa yli kuukauden parannellen sitä , vielä, mutta julkaisen sen nyt, sillä lupasin julkisessa mediassa julkaista jotain joka saattaisi nostaa blogini tasoa joka on viimeaikoina ollut paljon jäähyllä, eikä julkaistuissa jutuissa ole ollut sitä samaa tenhoa kuin parhaissa töissäni.

Haluan huomauttaa että tarinassa esiintyvät paikat ovat itselleni täysin hatusta vedettyjä, vaikka onhan Bolivia, Philadelphia, Santa FE, ja Mullhollandrive olemassa, jotka toimivat keskeisinä tapahtumapaikkoina. Mutta mitään Bouvier kahvilaa tuskin on olemassa; keksin osan paikoista, sillä maantieteellinen vapaus on samaa vapautta jota taiteilijakin tavoittelee. Kertomuksen päähenkilö tekee betonihommia, josta en tiedä mitään, mutta yritin kirjoittaa siitä uskottavasti.

Myös tekaistu kertomuksen osa, jossa yhdysvaltain hallitus lähettää ison firman Boliviaan tekemään kaupunginosaa, eräänlaista syndikaattia, johon tulee kouluja ja terveydenhuoltoa, on keksittyä.

Olen myös kirjoittanut, että yhdysvaltain hallitus tekee tämän hyväntahdoneleenä, muka hyväntekeväisyytenä, mutta takana on kuitenkin kokaiini ja aseet, joita hallitus käyttää rahoittaakseen ja aseistaakseen erillisen joukko - osaston Irakiin sotimaan. Vapautan jälleen itseni vastuusta sanomalla että olen koko sielultani tarinankirjoittaja, joten minulla on oikeus hieman mustamaalata jos kertomus sitä vaatii; henkilökohtaisesti en syytä USA: Myös tarinassa tiuhaan mainittu gambino mafiaperhe, on yhä olemassa, joskin heidän kulta - aikansa oli luvulla.

Kertomuksessa vilahtaa yksi todellinen nimi, Gambinon tämän hetkisen kokoonpanon johtaja. Myös koko joukko aseita, joiden tutkimiseen olen tehnyt löyhää taustatyötä, esitellään tarinassa. Faktat ovat siis horjuvia, mutta jos et välitä niistä, vaan jännityksestä ja käänteistä, tämä kertomus on sinulle. ENSIMMÄINEN LUKU                                                                                                                                                                                                                    I          Jos katsoi yhteiskunnan - eli ohi kävelevän ihmismassan, alipalkattujen alaisten, ylipalkattujen pomojen ja veroilmoitusten linssin läpi - Mick Dillinger oli yhteiskuntaan sopeutunut raskaan työn raataja.

Päivät kuluivat betonin parissa; hän sekoitti sitä, kovetti sitä, piikkasi ja porasi, valoi ja tasoitteli.. Hän oli tehtaassa työssä, josta sai kohtuullisen kovan palkan, varsinkin viime vuosina - vuosina joina Mickistä oli tullut yrittäjä joka teki urakoita joko omiin nimiin tai aliurakoitsijana kuten nyt maan isoimpiin ja tuottoisimpiin kuuluvimpaan tehdasyritykseen.

Hän oli valanut tärkeiden virastorakennusten perustuksia, ylentyen samalla tullen lopulta oman itsensä herraksi. Hän oli ankara, mutta reilu pomo. Hän ymmärsi krapulaista alaista maanantaisin, jos tämä muuten teki työnsä kunnolla.

Hän ei pikkuvirheiden takia potkinut alaisiaan ulos, sillä hän ajatteli pienen valheen suojelevan kokonaisuutta paremmin kuin liiallinen säntillisyys ja lahjomattomuus. Työ oli raskasta, aluksi hankalaa, sitten rutiinia. Jos oli tarpeen, hän motivoi työntekijöitään jos he kahdentoista tunnin työpäivän jälkeen eivät meinanneet jaksaa. Hän kovetti heidät bonuksilla. Hammasta purtiin ja valmista tuli.

Näin hän valoi alaisistaan sitä mitä heistä sitten tuli. Toiset jäivät alarappusille, kun taas toiset etenivät kyynärpäätaktiikalla  ylöspäin, kovettuneina. Hän oli alkanut vihaamaan sitä. Mutta hänellä oli suunnitelma, jossa oli enää yksi pieni mutka. II             Saatana, mikä työpäivä taas. Hän ajatteli ajaessaan töistä kotiin Mustangilla, joka oli hänen aarteensa. Jos taas katsotaan yhteiskunnan linssin läpi, kaukoputkeen, joka yritti nähdä totuuden, voitiin sanoa että hän oli ansainnut sen, koska hän oli tehnyt tätä työtä viisi toista vuotta ja muutama vuosi sitten ulkomailla kahden vuoden komennuksen, tehden 18 tuntia päivässä.

Hänen hermonsa olivat rautaa, mutta silloin - komennuksella - ne olivat lujilla; joskus hän huusi alaisilleen. Hän jaksoi tuon kaksivuotisen tietäen, että saisi viimein talolainan kokonaan lyhennettyä ja jäisi vielä ylikin.

Olihan sitä saamarin taloa maksettu jo kaksitoista vuotta, siitä asti kun Mick täytti kaksikymmentä kaksi. Työkomennusta ennen hän oli ottanut parin viikon loman ja yrittänyt saada rakoilevaa avioloiittoaan kursittua edes auttavasti kasaan.

Naiivisti he ajattelivat niinkuin monet jotka odottavat kolmenkympin kriisiä, vaiheessa jossa elämä ei ollut tehnyt vielä niin julmia takaiskuja, että vielä riitti optimistista ajattelua ja uskoa että lapsen teko pelastaisi heidät, että se muuttaisi jotain. He viettivät vaimonsa Shirleyn kanssa muutaman kiihkeän yön, he todella löysivät alkurakkauden hekuman seksuaalisenh hekuman värittäessä tulevaisuuden kuvaa lapsesta, josta tulisi lakimies tai lääkäri.

Hetken he kuvittelivat olevansa boheemeja ja erilaisia matkatessaan asuntoautolla keskieuroopassa ennen mickin lähtöä Boliviaan jossa oli määrä valaa eräs kaupunginosa, jonka yhdysvallat rahoittivat: Se oli eräänlainen syndikaatti, verhottua hyvätekeväisyyttä, jossa valuuttana oli aseita ja kokaiinia.

Mickin yrityksen tuli olla tuon syndikaatin laillinen osa. Kun työkomennus alkoi, Shirley alkoi odottaa lasta. Se motivoi Mickiä tekemään entistäkin lujemmin töitä. Palatessaan Talousasiat olivat toissijaisia, sillä hän sai maksettua talon - jota hän oli maksanut viisitoista vuotta - ja muutettua maan toiselle puolelle paremmalle asuinalueelle. Ja rahaa jäi ylikin, joten yhteiskunnan verotus salli Mickin ostaa perheautonsa lisäksi mustangin, antaen käsirahaa viisikymmentä tuhatta dollaria, jääden vain viiden vuoden päähän autolainasopimuksen maksamisen päättymisestä, mikäli palkkataso oli ylitöineen sama kuin ennen tuota komennusta, jonka tarkoitus oli saada pesämunaa.

Ennen kuin hän olisi neljänkymmenen hänellä olisi poika, perheauto, talo ja Mustang. Ehkä jopa onnellinen avioiliitto. Yhtä asiaa yhteiskunta ei nähnyt. Nimittäin sitä rekisteröimätöntä pesämunaa, jonka Mick kaivoi syvään kuoppaan metsään; niinpä niin, Mickillä oli visio, pientä sivubisnestä, jossa ei ollut verottajia ja joka kiinnosti yhteiskunnan tiettyjä sektoreita, mutta jos oli ovela ja viekas, saattoi kasvattaa aarrettaan yhteiskunnnán tiettyjen sektoreiden tietämättä; mutta se oli uhkapeliä, joka piti osata lopettaa ajoissa.

Mick Dillinger oivalsi pelaavansa uhkapeliä, mutta hänellä oli silmää ja vainua, joten yleensä hän haistoi huonon käden. Mutta vainustaan huolimatta hän oli joutunut tilanteeseen, jossa hän oli pelannut liian avoimesti. Mutta hän ei vielä ollut hävinnyt. Yhteiskunnan valvova silmä ei ollut vielä yltänyt näihin sivubisneksiin. Mutta joku muu taho oli hyvinkin kiinnostunut. Hän ei asunut toisella puolella maata vain sattumalta.

III         Shirley Dillinger ei ollut onnellinen. Oli ehkä ollut joskus; ennen hän nauroi paljon, piti kaskuista ja oli kaunis nainen jolla oli tyyliä ja joka loisti juhlien keskipisteenä järjestellen asioita parhain päin, samalla hymnejä vihellellen.

Enää hän ei viheltänyt. Nyt hän oli katkeroitunut ja puutunut elämän yksitoikkoisuuteen ja yllätyksettömyyteen. Kuinka typerää sekin oli, vaihtaa nyt nimensä Dillingeriksi. Hän ei tiennyt mitä Mick puuhaili, mutta hänelle oli kerrottu että kaikki ei ollut ihan laillista.

Ja koska hänellä oli oma kituva lehmä syvässä ojassa - jonne se kuolisi, kuten hän tunsi kuolleensa sisältä - hän ei koskaan kysellyt. Hän aavisti, että Mick tiesi. Ja se pelotti häntä.

Kun päätös lapsen teosta oli alkanut ja Shirley oli tullut raskaaksi oli hän kokenut ohimenevän onnen vatsanpohjassaan kun Mick oli eräänä iltana ollut se joka oli ollut ennen pitkää komennustaan; työ oli syövyttänyt hänestä jonkin osan. Hän oli palannut laihana, silmät syvällä kuopissa ja posket lommolla, aivan kuin hän olisi palannut sodasta eikä maailman suurimmasta betonivaluoperaatiosta. Tuona iltana - iltaa ennen lähtöään boliviaan Shirleyn ollessa neljännellä kuullaan - Mick oli silittänyt vaimonsa vatsaa ja laittanut lopulta korvansa sitä vasten ja sanonut: Shirley ei halunnut poikaa, mutta ei uskaltanut sanoa sitä ääneen.

Hetkessä oli ensi kertaa edes pilkahdus toivoa hemmetti soikoon. Sitten hetki oli ohi. Onni oli kuin ohi menevä juna ja he kaksi olivat kuin kaksi maitolaiturilla olevaa epätoivoista avioliiton rippeistä pitelevää eksynyttä enkeliä, jotka olivat hairahtaneet ja toivoivat pääsyä kyytiin.

Juna meni kuitenkin ohi. Shirleyn ilme kertoi, ettei Mickin arvaus pojasta ollut tälle mieleen ja siitä olit syntynyt äänetön riita. Mick otti peittonsa ja meni sohvalle. Shirley seurasi perässä ja sanoi: Sen vuoksi minä sinne menen. Saadaan tämä talo maksettua.

Ja lapsen elämä, koulu, vaatteet. En minä valitse valuajankohtia. Sen sanottuaan Mickin silmäkulmassa kiilsi jotain harvoin nähtyä; kyynel. Häntä raivostutti kun ei voinut sille mitään. Kuten ei myöskään sille ajatukselle että hänen omat vanhempansa eivät antaneet hänelle lapsena muutakuin selkään. Häntä harmitti kun ei voinut olla läsnä oman lapsen syntyessä. Shirley ei ihmetellyt, mies teki liikaa töitä ja yritti kieltää menneisyytensä. Ja nyt oli tiedossa lisää töitä ja Mick ei välttämättä pääsisi paikalle kun lapsi syntyisi.

Ja sillä tuodaan ruoka pöytään? Mick oli hetken selin ja kääntyi sitten vaimoonsa päin. Hän oli lähes murtumispisteessä, mutta osasi kovettaa itsensä, koska niin hän oli oppinut pärjäämään.

Betonista ei puhuttu enää niiden seinien sisällä. Seuraavana aamuna Shirley heräsi tyhjässä talossa. Mick oli lähtenyt työkomennukselleen. Kun tyttö oli syntynyt, Shirleyn mieliala ei ollut osoittanut nousua, vaikka hän oli nimenomaan tyttöä halunnut.

Alusta asti hän oli lapselleen etäinen ja teki kaiken ilman tunnetta katse suunnattuna jonnekin tyhjyyteen. Mick ei ollut synnytyksen aikaan kotona, mutta ollessaan boliviassa Mick oli palkannut kodinhoitajan, joka tuntui rakastavan tyttöä enemmän kuin äiti itse. Komennuksen jälkeen - kun he olivat muuttaneet ja vaihtaneet nimensä - Mick palasi tekemään ainakin kaksitoista tuntista päivää, istuen keskiviikko illat ja viikonloput pubissa.

Joka kerta hän joutui hankaluuksiin, mutta koska Mick oli luonteeltaan tunnetasolla sillä tavoin nyrjähtänyt, että kykeni olemaan pelkästään rationaalinen, hän kykeni voittamaan vastustajat silkalla julmalla viekkaudella: Hän ei ajatellut tunteita, ei uskonut niihin.

Ei pelkoon, ei suruun, ei rakkauteen. Niinpä baaritappelut päättyivät Mickin voittoon jopa kolme vastaan yksi tilanteissa.

Hän käytteli myös kokaiinia ja tarjosi känniin tultuaan sitä humalaisille ystävilleen. Se ja alkoholi, yhdistettynä vuosien työuupumukseen ja huonoon ilmapiiriin perheessä, tekivät hänestä väkivaltaisen. Hänestä tuli tunnettu nopeista nyrkeistään ja salamannopeasta tilannetajustaan ja maine kiiri pubeihin, kaduille, kujille.

Niinpä erään kerran tuntemattomat hiljaa toimivat miehet ottivat selvää Mickistä; jokainen baarimikko valitti hänestä, eikä porttikiellot auttaneet, sillä Mick oli niin nopeliikkeinen että oli jopa riisunut erään baarinomistajan pumppuhaulikosta ja tehnyt "sopimuksen", että hänellä on oikeus käydä missä baarissa tykkäsi. Sitten, eräänä iltana, kaksi kaveria olivat istuneet samaan pöytään ja alkaneet ärsyttää Mickiä.

Mick kävi toisen kurkkuun välittömästi ja yritti paiskata tämän lattiaan, mutta mies oli kuin kivestä veistetty. Baarin hämärässä kaksi iskua, toinen palleaan ja vartalon taittuessa polvella nenä murskaksi; Mick sai maistaa omaa kitkerän katkeraa lääkettään.

Mick kuitenkin nousi, mutta miehiä tuli kolme lisää. Mick vietiin takakautta kujalle ja hakattiin melkein kuoliaaksi. Tämä tapahtui noin kaksi vuotta Bolivian komennuksen jälkeen. Ollessaan henkitoreissaan maatessaan kujalla roskaruokapaperien, kuivuneen virtsan ja kalajapullojen lasinsirujen päällä, joku sanoi usvan takaa: Hän oli saanut opetuksen ja makasi siitä hyvästä kuukauden sairaalassa ja oli puoli vuotta pyörätuolissa.

Silloin hän tapasi ainoan ihmisen josta todella välitti, korvaamattoman ystävän. Ja, kuten myöhemmin tulemme huomaamaan, hän oli sangen hyödyllinen ystävä. IV   Nyt, hänen ajessa kotiin, kaikesta tuosta - baaritappeluista, toipumisesta ja puolen vuoden pyörätuolissa istumisesta ja kävelemään opettelusta - oli noin vuosi.

Boliviasta kotiutumisesta oli jo kaksi vuotta, mutta muistot sieltä eivät tukahtuneet. Elämä tuntui kiertäåvän kehää, he etääntyivät vaimonsa kanssa toisistaan yhä enemmän, mutta vastapainoksi Mick yritti lähenyä tyttärensä kanssa.

Hieman tasapainoa toi myös uusi ystävä joka sattui asumaan viereisessä talossa. Mies oli joutunut pyörätuoliin iäksi, mutta ei koskaan valittanut. Ollessaan sairaalassa, Mick tutustui tähän mieheen joka oli tuomittu istumaan siinä pirun rakkineessa koko ikänsä. Mies puhui vähän, mutta silloin kun puhui, häntä kannatti kuunnella. Hänellä oli mielipiteitä asioista jotka merkitsivät. Lisäksi, hän ei ollut luovuttaja.

Joutuessaan pyörätuoliin hän oli alkanut nostella käsipainoja ja alkanut syömään terveellisesti. Pian hän teki personaltrainereidensa avustuksella punnerruksia. Pian hän ei tarvinnut niitäkään, vaan käveli käsillään seinää vasten ja teki kaiken itse. Hän teki päivittäin hulluja punneruksiaan, veti leukoja, nosteli käsipainoja ja luppoaikoinaan opetteli käsittelemään pelikortteja, pelasi sakkia, luki paljon ja levitti  toivoa lukuisille muille pyörätuoleissa oleville.

Päästessään kotiin - joka sattumalta sijaitsi heidän talonsa vieressä - hänen vaimonsa oli jättänyt hänet. Talo kuului miehelle, mutta kaikki muu omaisuus mattoja, lamppuja ja sohvia myöten menivät vaimolle.

Hän perusti firman, ollen firmansa aivot, kirjanpitäjä, veronkiertäjä ja voimankäyttäjä. Kerrottiin että hän kykeni pyörätuolista käsin hoitelemaan kaksi, kolmekin raavasta miestä. Saattoihan olla että legenda kiiri miehen edellä, koska kukaan ei koskaan kyennyt vahvistamaan näitä väitteitä kielteisiksi. Suru ei ollut lannistanut häntä, hän teki jalattomana, sydän murtuneena, enemmän kuin moni terve mies elämässään teki.

Olkoonkin että hän saattoi olla vähän kiero, ja että hänen firmansa tuotti enemmän laittomasti kuin laillisesti, mutta hän oli oikeudenmukainen.

Mick auttoi häntä, samoin hänen vaimonsa, niissä asioissa joita Richard ei itse kyennyt tekemään kuten ruohon leikkuussa tai lumen auraamisessa. Ricky, joksi häntä kutsuttiin, istuskeli tuolissaan ja nosti kättään tervehdykseksi, mickin ajaessaan kotiin sinä päivänä, jona ajatteli kaikkea tapahtunutta ennen ja jälkeen bolivian reissuaan. Mick nosti kättään takaisin ja hymyili hiukan. Tuo mies oli ainoa todellinen ja luotettava ystävä joka hänellä oli. Mick kävi joskus hänen luonaan pelaamassa korttia.

Silloin ei ryypätty, koska Richard oli absolutisti. Sen sijaan hän sai nähdä silmänkääntötemppuja, jotka päihdyttivät hänet paremmin kuin alkoholi ikinä kykeni.

Sillä sellaista on taika. Sen sijaan pöydällä oli lappu, jossa kerrottiin hänen menneen ostoksille lapsen kanssa. Mick huokaisi, otti viskilasiin tilkan ja istahti koneelle. Istui kannettavan koneen ääreen joka oli työpöydällä; pöytäkoneesta Mick oli luopunut jo aikoja sitten, koska se oli epäkäytännöllinen ja kannettava ajoi saman asian. Hän istui sen ääreen, niinkuin tekevät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa; luppoaika on tietokoneaikaa ja hyvin useasti myös työaika on tietokoneaikaa.

Niin Mick asiasta ajatteli ja hänen haaveensa oli päästä joskus paikkaan jossa ei olisi sidoksissa tietokoneisiin. Mutta työsähköposteihin oli pakko reagoida.

Hän avasi sähköpostin, joka tuli osoitteesta       noname gmail. Toivottavasti et avaa tätä liian myöhään. Haluan ensi alkuun kunnioittavasti sanoa että nimesi vaihto niin epätavalliseen nimeen kuin Dillinger ja muutto Philadephiasta idylliseen Los feliziin oli melko hyvä veto; emme meinanneet löytää sinua; monet lähtevät pakoon Kaliforfiaan. Käytimme kuitenkin keinojamme ja löysimme sinut koska sinusta tuli liian varomaton. Et saanut selkääsi sattumalta. Olisimme voineet tappaa sinut sinne kujalle, mutta halusimme antaa sinun toipua ensin ja kokea kunniallisen kuoleman.

Kun tänään aamulla joit kahvin keittäen sen kaksi tasoiselta moccamaster keittimestäsi, suukottaen Sharonia ja hipaisten vaimoasi vain tottumuksesta, vailla tunteita ohimennen, sen jälkeen kun olet lukenut urheilusivut luet ne aina ensimmäisenä, istuen siinä tuolissa joka ei ole selin ikkunaan keittiössä, sillä et koskaan istu nurkkaa vasten, et edes kotonasi polttaen punaisen malrboron ja lähdettyäsi töihin mattamustalla Mustangillasi, vaimo jonka luulit nukkuvan, vain teeskenteli sitä.

Kun katsoit tiliäsi tänään nostaessasi rahaa työmaakahvilaa varten, jossa ei käy kortti, luulit katsoneesi tiliäsi viime kerralla väärin. Sitäpaitsi otit väärän kortin; miksi henkilökohtainen pesämunatilikorttisi sijaitsi korttipakassa jossa oli kuntosalikortti ja henkkarit. Senhän piti olla yöpöydän laatikossa, välipohjan alla. Eikö totta, että eilen tullessa kotiin hieman ajoissa, vaimollasi oli ikäänkuin kiire.

Ja hän oli hätiköinyt, koska yhtäkkinen kiire saa ihmisen loogisuuden hetkellisesti murenemaan; niinpä hän ei ehtinyt laittaa hlö.

Ja helvetti soikoon Mick, hän varasti sinulta kaksikymmentätonnia. Sen saldohan oli eilen noin Ja tänään aamulla se oli , 90 dollaria, eikö? Soitit sen jälkeen puhelun seisoen mullhollandriven nro automaatilla, eikö? Ja vaimosi vastasi kolmannella soitolla, vai kuinka? Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Mick tunsi pelon hiipivän tajuntaansa. Se saattoi silti olla pilaa. Kuka tahansa tiesi että hänet oli hakattu ja kuka tahansa tiesi että hänellä oli salattu tili, jonka varat siirtyisivät tapaturman sattuessa hänen tyttärelleen.

Kuka tahansa saattoi kuvailla hänen kotiaan. Eikä tekstissä edes mainittu hänen todellisesta pesämunastaan, joka sijaitsi käteisenä maan alla. Ehkä se oli hänen vaimonsa. Kuka muu saattaisi tietää ettei hänen oikea nimensä todellakaan ollut Dillinger, ja että hän oli kotoisin Philadephiasta.

Hän pyyhkäisi hikeä otsaltaan, kumosi viskin alas ja luki edelleen. Postia oli enää muutama rivi. Sinullahan on Glock käsiase, aina ladattuna mutta kuitenkin pidät sen asekaapissa. Sanon tämän ja varsinkin tämän seuraavan asian, jotta varmasti vakuuttaisin sinut siitä että tiedän sinusta ehkä enemmän kuin sinä. Taloudessasi on toinenkin ase, Mick hyvä. Ja sekin on ladattu. Ja vaimosi osaa käyttää sitä. Se on eteisessä olevan lipaston ylälokerossa, jonne on rakennettu salalalokero.

Mick kävi, ja siellä se todellakin oli. Salamannopeasti hän laittoi päässään tunneskalaa ja tapahtumajärjestystä paikoilleen. Mitä se teki täällä? Hänen talossaan, jonka hän melkein yksin omilla töillään oli ostanut myytyään vanhan talonsa. Hän joka teki töitä ja otti riskejä joista kenenkään ei pitäisi tietää.

Hänen talossaan, jossa hän nukkui, vietti sen vähän ajan minkä voi, tyttärensä kanssa. Talo jonne hän ei piruvieköön ollut tullut pelkäämään. Talo, jonne saattoi tulla ja jättää työn oven ulkopuolelle.

Sietää vaimon salaista vihaa tytärtään kohtaan, Sharonia joka piti enemmän isästään kuin äidistään, vaikka näki isää harvemmin tämän tehdessä niin paljon töistä.

Mutta Sharon - heidän tyttärensä - osasi lukea ihmisiä silmistä ennenkuin oppi kävelemään, näki että isän silmissä oli rakkautta. Vaikka Mickin silmät olivat kovat, ne olivat myös täynnä salattua rakkautta ja ne aukesivat vain kun tytär katsoi niihin.

Ongelma oli siinä että Shirley ei kestänyt ajatusta siitä, että elämä oli tavallista. Että he olivat tavallisia ihmisiä, aivan kuten kaikki muutkin. Hän syytti Mickiä siitä ettei tällä ollut kunnianinmoa vaikka virallisesti Mick omisti Betonifirman, eikä se ollut ,mikään yhden käsistäveivattvan vanhan myllyn arvoinen       Pelko ja viha ovat äärimmäisiä tunteita ja nyt ne väänsivät kättä.

Viha voitti, sillä Mick oli luonteeltaan vahva ja vihallaan hän kontrolloi pelkoa. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli ampua vaimo. Ja jo niiden sekuntien aikana - kun hän käveli puhelimelle -  hän oli tullut toisiin aatoksiin.

Ehkä Hän ottaisi ensin selvää miksi. Tai oikeastaan hän tiesi jo, se oli vain ajan kysymys. Hän kirosi itseään ja omaa käytöstään.

Hänen tavoitteenaan oli tienata miljoona kiinteistön, autojen, firman ja "puhtaan rahan" lisäksi ja lähteä sitten tyttärineen maasta.

Siksi hän oli ollut boliviassa ja jos siellä olisi kaikki mennyt niinkuin pitää, hän olisi jo lähtenyt. Mutta kun ei mennyt. Ehkä hänen tappamistaan pitää siirtää, mick ajatteli vaimostaan sillä hetkellä, sillä hän halusi vieläkin uskoa että vaimo liittyi jotenkin tähän yhtäkkiseen sotkuun.

Hän ei ajatellut loogisesti. Mutta Shirley, joka vehkeili, petti, valehteli ja salaili, eikä pitänyt tyttärestään on siinäkin ämmä, mick ajatteli, vihata nyt omaa tytärtään se oli toinen juttu. Tämä - joka soi - oli toinen. Vaimosi pettää sinua ja haluaa tappaa sinut.

Minä haluan auttaa sinua, koska minulla on siihen hyvä syy. Tuhoa sähköposti ja tapaa minut bouvier kahvilassa Mullholland drivellä. Et saa minua tästä numerosta kiinni uudestaan.

Tee niinkuin sanon, tai tyttäresi kuolee. Hän muisti äitinsä kuihtumisen syöpään, kun arthur oli vasta ensimmäisellä luokalla koulussa. Posket kuopalla, hiukset haarautuneina, harmaina ja harventuneina hän katsoi pikku poikaansa silmillä, jotka olivat syvällä hänen päässään, jonka muodot olivat teräviä: Hänen ihonsa oli niin elastinen, että se oli melkein läpinäkynä ja sai kaikki näkymään kuin läpivalaistuna: Se sai hänet näyttämään hyvin irvokkaalta, mutta samalla siinä oli jotakin selittämätöntä kauneutta, siinä vaiheessa kun aikaa oli enää minuutteja.

Hän oli niin hauras, että sairaalan sälkekaihtimista siivilöitynyt valo miltei meni hänen lävitseen. Aivan lopussa hän tiesi. Aivan lopussa hän tiesi ettei enää makaisi päivästä toiseen tuijottaen kattoon, odottaen omaa hidasta kipupiikkien pehmentämää kurjaa kuolemaansa.

Ei enää hoitoja jotka eivät toimineet. Aivan lopussa hän hymyili tiedostaessaan kaiken tuon kuoleman tuoaman armollisuuden ja pyysi Arthurin lähelleen ja kuiskasi: Sitten sininen terävä hohto - joka pysyi terävänä, ja tarkkailevana loppuun asti -  hänen silmissään sammui.

Aina kun Arthurilla oli elämässä vaikeaa, hän muisteli noita sanoja ja tuota hetkeä, joka oli niin täynnä energiaa, niin täynnä jotain selittämätöntä intensiivistä latausta, niin täynnä ymmärryksen yhtäkkistä laajenemista, että se muistoissakin sähköisti Arthurin mielen, saaden hänet pysymään terävänä. Pieni henkinen tuska piti hänet valppaana. Hiljaa ja sopusoinnussa Arthur omatoimisesti kävi koulussa, isän hoitaessa talouden ja käyden töissä. Arthurista tuli yksinäinen, mutta ei heikko.

Hän tappeli peruskouluaikanaan kaksi kertaa, toisen kerran kolme vuotta hänen itseään vanhemman pojan kanssa ollessaan itse kaksitoista ja poika viidentoista. Arthur miltei tappoi tämän. Silmittömän väkivallan kourissa hän oli pitelemätön ja teki raavaan miehen jäljen jo kymmen vuotiaana. Hän sai silloin ensimmäisen ja viimeisen selkäsaunan isältään.

Se oli myös ensimmäinen kerta äidin kuolemanjälkeen kun kumpikaan, isä tai poika, näyttivät äärimmäisiä tunteita. Peruskoulun jälkeen hän meni lukioon, sieltä poliisikouluun ja merijalkaväkeen, josta meni kolmeksi vuodeksi rauhanturvaajaksi, muunmuassa persianlahden sotaan.

Ollessaan kolmenkymmenen hän tapasi ensimmäisen tyttönsä, ja he rakastuivat toisiinsa. Tyttö sai Arthurin avautumaan ja hymyilemään. Hänestä  kuoriutui puhelias, kohtelias, tarkkanäköinen herrasmies, joka saattoi hurmata salongin olemuksellaan ja käytöksellään.

Sitten tyttö jätti hänet. Sen jälkeen Arthur sulkeutui ja vannoi, ettei enää koskaan antaisi osaa itsestään kenellekään. Se oli kolmas kerta hänen elämässään kun hän näytti tunteitaan.

Hän ajatteli, että kolmas kerta toden sanoo myös tunteiden saralla. Hän oli jäänyt tunteiden ohjaamana pois kentältä rakastumisensa ajaksi; hän ei ollut pitänyt siitä, eikä hän kyennyt ajattelemaan järkevästi. Niinpä hän siirsi jälleen tunteensa syrjään jotta rationaalisella mielellä olisi enemmän liikkumavaraa. Tietysti, se pieni osa tunteita, joka tarvittiin hänen työssään, oli käytössä. Se oli noi viisi ptrosenntia hänestä. Siinä osassa hän keskittyi tuskaisiin muistoihin, pitääkseen kipua yllä.

Sisäinen tuska antoi hieman ylimääräistä eneregiaa silloin kun piti valvoa kolme vuorokautta väijyen vihollista kiikaritähtäimen takaa. Se antoi tilaa lähes sataprosettiselle järkeilylle. Hän kouluttautui CIA - agentiksi ja värväytyi lopulta salaisen peitefirman palkkalistoille, jossa työskeni mafian liittolaisia, vasikoita, entisiä liian rajuotteisia poliiseja, sotilaita, merijalkaväkeä, muukalaislegioonalaisia.

Tehokkaita tunteettomia miehiä tai hyviä tiedonantajia. Hän työskenteli miltei kenelle tahansa, soluttautui, vakoili, ilmiantoi, tappoi. Hän työskenteli maanalaisissa firmoissa - jotka kuitenkin usein vaikuttivat epäsuorasti hallituksen korkeimmille askelmille. Mikä oli niiden firmojen tärkein vienti ja tuonti tuonte?

Maailman kaksi rahasampoa tietenkin; huumeet ja aseet. Sitä kautta Arthur päätyi muuttamaan nimensä, jota käytti tehtävissä. Hän oli John carlson värväytyessään maailman erään emoyhtiön haaraan joka koulutti palkkamurhaajia: He saivat kiinni ihmisiä ennen kuin he ehtivät toteuttaa aikeensa.

Se oli laitonta, mutta yhden tappaminen niin että se saatiin näyttämään onnettomuudelta jos tämä yksi oli korkeassa virassa, tai toisen tappaminen niin että se suojeli kymmenien muiden henkeä mikäi kohde suunnitteli pommi - iskuja, oli Carlsonin tehtävä, eikä se vaivannut häntä.

Ja sitäpaitsi hän oli työssään hyvä. Hänestä ei tullut pelkästään hyvä. Jossain vaiheessa hänen isänsä sairastui ja koska Carlson halusi maksaa isällensä parhaan sairaalahoidon, hän alkoi värväytyä yhä rahakkaampiin tehtäviin; rahakkaampi tarkoitti myös moraalista kyseenalaisuutta. Joten, eräänä päivänä hän sai puhelun. Hänen piti seurata erästä mutlkikasta kuviota, joka ei ollut tavanomainen rutiinikeikka. Työnantajakin oli vaihtunut; ohjeet tulivat Gambinon liitännäisjäseniltä, eikä hän koskaan nähnyyt itse pomoa.

Mutta hänen tuli ottaa selvää eräästä Jack Pearson Mickin peitenimi boliviassa - nimisestä - tai sen nimisenä esiintyvästä miehestä. Carlson sai pian selville että hänen kahden vuoden komennuksensa betonialalla oli vain kulissia: He myivät kokaiinia ja pesivät rahat firman kautta.

Hän sai tietää myös erään prostituoidun kautta, että Jack asui Philadelphiassa ja oli boliviassa paitsi tekemässä eräänlaista syndikaattia, jonka yhdysvallat naamioi hyväntekväisyydeksi, mutta sen takana oli myös huumeita ja pääasiassa uusia aseita jotka oli tarkoitus lähettää Irakiin amerikkalaisille sotilaille.

Jackin tehtävä oli olla laillinen osa tuota järjestelmää, mutta kuten hallituskin, hänkin teki omaa sivubisnestään: Jack sai kun saikin sovittua Boliviassa ison kaupan. Ja se meni - niinkuin piireissä sanotaan - päin helvettiä. Ja osana tätä katastrofia oli Gambinon täysjäseniä, jotka olivat  lähteneet luvatta sooloilemaan. Samaan aikaan alkoi eräs toinen tapahtuma Arthurin elämässä, johon hän ei enää uskonut, joka tapahtui hänen saadessaan tietää että mies oli Philadephiasta - joka oli mieheltä pitkän ja raskaan työurakan, muutaman tunnin rakastelun ja elämän ensimmäisten kokaiiniviivojen tulos, lipsahdus jota hänen ei ollut tarkoitus päästää suustaan.

Mutta hän ajatteli että valenimi suojelisi häntä. Carlsonin tehtävä oli ottaa selvää miehestä, joten hän lensi Phillyyn ja sai pian tietää, että hänen oikea nimensä oli Shawn DeLay ja vaimosa nimi Shirley Shirley ei koskaan muuttanut etunimeään, mickin - tuolloisen Shawn Delayn - suostutteluista huomiotta: Hän oli tuolloin neljänkymmenen kolmen ja jäljittänyt ihmisiä kymmenen vuotta, oppinut olemaan kärsivällinen koko ikänsä joten verraten kaupungin kokoon, vaimo löytyi melko vaivattomasti.

Ja silloin hänen elämässään tapahtui se, johon hän ei enää uskonut; hän rakastui. Päästäkseen vaimon juttusille, hän tekeytyi kiinteistövälittäjäksi. Hän hankki puvun, kävi partusissa ja koputti Rouva DeLayn oveen. Shirley ihmetteli, ja Carlsonia alkoi paitsi mielessään huvittaa nimien määrä, mutta samalla hän tunsi sukulaissieluutta tuon viimeisillään raskaana olevan naisen kanssa.

Hänessä oli haurautta, jota Carlson ajatteli itsessään olevan, vaikkakin se oli vain hallittavissa oleva tunne jonka hän kykeni järkeilemään ja kanavoimaan, mutta nyt, ensi kertaa kolmeentoista vuoteen, hän tunsi kuinka hänen kaikki naamionsa olivat vaarassa riisutua. Hän aisti naisessa surua, jonka hän itsekin tunsi; surua ja yksinäisyyttä jotka vain kasautuivat vuosi vuodelta odottaen ulospääsyä.

Shirley tuli ovelleen hieman pelästyneen oloisena, vielä aamutakissa, mutta silti- kun hän näki tuon naisen murheen taa - hän näki silmistä, että katseessa oli kyse jostain suuremmasta. Carlson tunsi itsensä niin alastomaksi. Tunsi tuon naisen kovan katseen - jonka alla verhottu suru velloi - tutkivan häntä.

Shawn, sehän miehenne nimi oli. Hän oli huiputtanut niin kartelleja, mafiosoja, agentteja kuin hallituksen jäseniäkin ja yhtäkkiä hän ei kyennyt suojelemaan identiteettiään. Aamutakissa seisovan naisen edessä joka oli juuri herännyt? Mitä hänelle oli tapahtumassa? Shirely taas katsoi tuota kovapiirteistä miestä, jolla oli silmät joista kykeni lukemaan vain jos ihminen antoi tehdä sen.

Ja jos ihmine kykeni kontrolloimaan sielun peiliään, hänen täytyi olla saatana päästään vialla, Shirley ajatteli. Ja hänen seuraava ajatuksensa oli         Ihan kuin minä          Mutta hän oli myös Jumalattoman määrätietoinen. Ei mikään tavallinen ihminen. Shirley sanoi uudelleen tajuten vasta sanottuaan että toisti itseään.

Sitten he molemmat nauroivat. Heti sen sanottuaan Shirleytä hävetti, koska näki miehen katseen kovenevan. III Rakkaus sumensi Carlsonin arvostelukykyä, mutta ei sokaissut tätä.

Ehkä se oli vain jokin ohimenevä tuulahdus jostain uudesta. Ainakin hänellä oli tilaisuus päästä lähemmäs naista - ja koska hänet oli komennettu ottamaan selvää hänestä, hän saattoi yhdistää pientä huvia ja hyötyä.

Tosin hänen piti palata saadessaan selvää henkilöllisyydestä, tarkkailemaan mitä Shawn puuhaili. Mutta tehtävä kärsi siitä. Viikon kulessa salaperäinen mies oli luikahtanut Shirleyn elämään ja Arthur hän esitteli itsensä oikealla nimellään, vaikka oli käyttänyt peitenimeä jo niinkauan, ettei kukaan hänen isäänsä lukuunottamatta, tiennyt siitä; hän suojeli sillä mahdollisuutta että työnantaja saisi tietää mitä Carlson puuhaili tehtävänsä ohella oli mielessään erittäin vakuuttunut attä Vaimo ei tiennyt miehensä sivubisneksistä mitään, ei vaikuttanut olevan juurikaan kiinnostunut tästä.

Hän opetti naisen ampumaan. He kävivät eräillä hiekkakuoppien ja kivilouohosten muovaamassa paikassa. Siellä Sihirley otti enskerran käteensä Derringerin. Kun hän piteli sitä, ja tähtäsi tölkkiin, tunsi aseen voiman, kuuli suojainten läpi sen äreyden ja tunsi kahvan värähdyksen, hän tunsi pitkästä aikaa olevansa elossa.

Kuinka elossa hän olisikaan silloin, jos voisi osoittaa tuolla aseella jotakin ihmistä. Katsella kun hän turhaan anelee annteksipyyntöä tai edes syytä. Kuin elossa olisikaan hän silloin? Tätä hän ei kertonut Artuhrille. Mutta, vaikka Arthur kertoi hyvin peitellysti siitä mitä teki, hänestä oli vaikeaa, mahdoton ottaa selvää. Mutta yhden asian Shirley tiesi, se oli selvää niin kuin vuoden ajat tai aika. Siitä lähtien kun he olivat käyneet ensi kerran ampumassa, Shirley näki kuinka Atur ampui; Silloin hänen silmiinsä tuli avoimuutta; kun arthur teki sitä mitä parhaiten osasi, eli tuhosi kohteen mahdollisimman nopeasti ja tarkasti niin että yksi laukaus riitti hoitamaan tilanteen, hänellä oli katse joka kertoi että hän tiesi mitä oli tuntea tuo absoluuttinen kokemus elossa olon tunteesta toisen kuollessa omasta kädestä.

Shirley rakastui kahteen asiaan. Juuri kun Shirley oli luullut seisovansa elämänsä kynnyksellä. Askel, niin hän putoaisi. Sitten tämä mies oli tullut hänen elämäänsä tuomaan jännitystä ja halua seikkailla, matkata maailman ääriin. Arthur ei tosiaankaan ollut mikään tavallinen kaveri. Vaikka oli sellaisena syntynyt.

Sitten Arthur oli kadonnut, mutta luvannut tulla takaisin. Ja tämä tunne uhkasi vaarantaa kaiken. KOLMAS LUKU                                                                                                                                  I Mick tunsi itsensä vanhaksi, ennenaikaisesti vanhentuneeksi; hän oli nuori vain ulokoisesti. Hän ajatteli elämänsä käyrää alaikäisestä tähän päivään. Missä kohtaa hän oli huomannut että amerikkalainen unelma oli hänelle vain illuusio, julkisivu vailla todellista merkitystä ja onnea, hän ei osannut määrittää.

Ehkä se oli romahtanut pikkuhiljaa huomaamatta. Hän oli nyt neljäkymmentäkaksi vuotias, mutta poikkeuksellisen hyväkuntoinen ihminen, joka noudatti kurinalaista kunto - ohjelmaa riippumatta siitä missä hän oli tai mitä hän teki.

Hän oli harrastunut nyrkkeilyä 16 vuotiaasta 22 vuotiaaseen, hetkeen, jossa hän oli kiistaton piirimestari. Sitten hän vaihtoi lajia, vaikka hänen ylenemismahdollisuutensa nyrkkeilyssä olivat olleet selvät. Hän oli kuitenkin itsepäinen. Itsepäinen siksi, että joutunut elämään liian niukkaa elämää, tekemään liikaa itse saamatta apua.

Hän oli ollut omillaan kuusitoistavuotiaasta. Ja nyt hän asui nyt isossa talossa, joka oli jo toinen. Jo nuorena hän oli perustanut firman ja perusteli urheilu-uran vaihtamista sillä, että koska kehonrakennus ja voimailu vaativat vähemmän aikaa, saattoi hän sijoittaa tulevaisuuteen olemalla firmansa aivot ennenkuin ne hakattaisiin kehässä pehmeäksi. Hän oli kurinalainen niin tunne - elämältään kuin rationaaliselta mieleltään.

Pitämällä fysiikkansa kunnossa hän ikäänkuin rasvasi jatkuvasti raksuttavia aivojaan. Ninnpä hän oli päätynyt johtamaan pientä kuuden hegen firmaa, tehden rakennuksien perustuksia. Hän piti työkuvion tuolloin yksinkertaisena. Vähemmän papeiritöitä, enemmän fyysistä työtä hänelle. Hän teki samaa työtä kuin alaisetkin, suostumatta koskaan laittamaan valkoista kypärää päähänsä.

Sitten kapakasta isketty tyttö, Shirley. Villi sängyssä, teki oivallista aamupalaa. Heräsi aikaisin, piti aamuista, kuten myös Mick - silloinen Shawn. Mickillä oli siis noin kymmentuntinen työ, pari tuntia treeniä jota hän noudatti ruokavalioineen päivineen       Näin elämä lipui kymmenen vuotta. Ja sitten toiset kymmenen. Asiat muovaantuivat        Firma kasvoi. Hiljaista tyytymättömyyden kasvua ja sen hyväksymistä.

Sinä ainoana kertana kahteen vuoteen kun he naivat, koska luulivat rakkauden löytyvän seksistä, vaikka seksi ei ollut ollut kuin ehkä verrattavissa hyvin kevyeen helpotukseen siitä minkä saa löysättyään vyötä jouluaterian jälkeen. II Mick otti kahden vuoden laajan projketin hoitaakseen, johon kuului useita valuja vaarallisella aleella boliviassa, koko projektin kestäessä noin kaksi vuotta.

He saivat ulkopuolisen rahoittajan, joten tuotto tulisi olemaan kuusinumeroinen, verotuksen jälkeen viisi. Mutta kokaiinii oli se avain, jolla hän saataisi kääntää avainta käsiraudoissa, joissa koki olevansa. Hän otti kuusi miestä mukaansa ja sanoi: Rick ja Dess, te hoidatte terryn kanssa raudoituksen ja sekoituksen, Charlie sinä toimit maahantuojana ja viejänä, välikätenä ja minun oikeana kätenä, jos se puuttuu tai puutuu.

Charlie sijoittaa myös muut työntekijät. Te tiedätte, että hallitus ei ole tekemässä täällä pelkästään hyvää.

Te tiedätte, että me otamme osan tästä, mutta sen hoidamme vain minä ja Charlie, mutta kukin saa siitä bonuksen. Tämä on se aihe josta yhteiskunta ei tiedä tai ole tietävinään, tai katsoo muualle vaikka kaikki palaa aina sinne, yhteiskunnan omaan monopoliin. Likainen raha kyllä valuu sinne, mutta silloin yhteiskunta katsoo sivulle, eikä ole tietävinään tästä liitoksesta. Heidän tehtävänään oli tehdä valuja ja myydä siinä sivussa muutamia satoja grammoja kokaiinia. Kaikki jotuivat raatamaan mutta myös kaikki rikastuivat.

Kun saan tarpeeksi pääomaa, lähden tyttäreni kanssa ensin pitkälle matkalle floridaan ja sitten ostan talon jossa tyttäreni saa kasvaa aikuiseksi      Näin Mick oli itselleen luvannut. Hän oli kärsinyt kovan lapsuuden, eikä halunnut että hänen lapsensa kokee mitään sellaista.

Hän tiesi myös, että Shirley ei ollut pidemmän päälle hyvä vanhempi. Hän vain vaistosi sen, ennen tämän todellista masentumista. Ehkä hän tunsi sen, koska tietyt maneerit, tietyt eleet muistuttivat Mckiä siitä millainen hänen äitinisä oli ollut kasvattaessaan häntä. III  Sitten tuli se kauppa, jonka piti olla iso. Betonimyllyssä oli tarkoitus pestä tämä raha ja jo kotimaassa hän oli saanut ylimääräistä muutaman sadantuhanneverran.

Se alkoi grammoista, päätyi kymmeniin ja lopulta satoihin. Näistä kaupoista huolejhtivat vain Mick ja hänen oikea kätensä Charlie, joka oli Richradin lisäksi ainoa ihminen johon luotti. Ei täysin varauksetta - hän epäili jokaista, tutki jokaisen, kyseli, tunnusteli, tarkkaili - mutta kuitenkin sen verran että hänellä oli Charlien kanssa reilu sopimus, josta sopikuksesta he jakoivat alaisilleen riittävät bonukset taatakseen hiljaisuuden mikäli joku kiinnostuisi.

Charlie oli Puerto Ricosta ja hänellä oli joitakin kontakteja. Kun Mick oli kaivanut maakätköönsä Kaksisataatuhatta, hän ymmärsi että kokaiini oli pääasia. Sillä hän ostaisi itselleen ja tyttärelleen lipun pois tästä maasta. Charlie hoiti kontaktit, Mick tapaamiset. Lisäksi heillä oli alussa pari levittäjää jotka myivät grammoja kadulla.

Lopultakin siitä tienasi liian vähän ja liian hitaasti. Mutta oli saatava hieman nimeä, ennen isoja kauppoja. Luottamusta maailmassa joka oli kasattu valheista. Hyvin monet asiat maailmassa ovat perustettu rahalla joka tulee aseista ja huumeista.

Heidän oli ensin määrä tuoda boliviaan puolisen kiloa ja levittää se ympäriinsä. Koska Mick ja Charlie hoitivat sen kaksin, koska eivät luottaneet levittäjiin jotka vetivät itsekin ei sillä etteikö Mick joskus itsekin olisi nenäänsä puuteroinut, mutta hän tiesi rajat ja noudatti niitä: Lopulta, noin vuoden jälkeen - epäilyttävän hitaasti etenevän betoni valun jälkeen - he olivat levittäneet, näyttäneet naamaansa ja osoittaneet tarpeeksi selvästi etteivät olleet kyttiä tai niiden ilmiantajia.

III Heidän oli määrä saada kolme tai neljä kilo kauppaa. Ensimmäinen oli sijoittaa heidän levittämästään kokaiinista saadut voitot, eli noin sataviisikymmentätonnia.. Sillä oli määrä saada puolitoistakiloa. Hän tapasi hotellissa kaksi miestä, joilla oli salkku, kuten oli Mickilläkin; Hänen piti ostaa puolitoista kiloa puhdasta kokaiinia, jonka hän leikkaisi sen viisikymmentäprosenttiseksi ja myisi kahdellasadallaviidelläkymmenellä tonnilla eräälle ostajalle.

Sen piti olla viimeinen tai yksi viimeisistä kaupoista; jos kama menisi boliviassa nopeasti he ostaisivat vielä pari isompaa satsia ja häipyisivät. Sen jälkeen määrä tuplaantuisi ja sitten Mck pääsisi yksinkertaiseen tavoitteeseensa: Miljoona dollaria käteisenä kiinteistöjen, autojen ja firman lisäksi oli hänen tavoitteensa. Nyt hänen kaikki siihen astiset bolivian tuottonsa olivat salkussa, jonka aikoi pistää poikimaan.

Suunnitelma oli kuitenkin mennyt pieleen. Yksi pieni liike ja väärinymmärrys             Toinen miehistä oli laittanut kätensä povitaskuun. Aivan kuin olisi ollut vetämässä esiin asetta. Mick oli tutkinut molemmat miehet, jotka olivat tulleet hotelliin, mutta tapa jolla toinen - kärsimättömän oloinen levoton kokaiinipäissään isoa kauppaa tekemässä oleva italianamerikkalainen - oli sujauttanut kätensä taskuun, oli saanut mickin ajattelemaan että hänellä oli kuin olikin ase, jokin pieni kalliiberinen jota hän ei ollut huomannut.

Juuri sellaisella eleellä ja liikeellä kuin otetaan esiin ase. Mick ampui molemmat siihen paikkaan. Poliisit tulivat paikalle ja Mick ehti vaivoin karata. Miesten tuomassa salkussa ei ollut yhtään kokaiinia. Häntä oli kusetettu ja lisäksi hän oli ampunut ei-aseistetut miehet poivitaskussa ei ollut ollut tupakka - askia kummempaa jotka kuuluivat gambinon mafiaperheen täysjäseniin. Hän lähti maasta välittömästi. Hän oli suojannut nimensä ja kasvonsa ollessaan maassa ja hotellissa jossa oli ollut kamera, mutta hän ei luottanut omaan identieettiinsä liikaa.

IV   Niinpä hän oli maasta lähdettyään ja muutettuaan nimensä ja myytyään talonsa ja muutettuaan alkanut ryypiskelemään ja vetämään kokaiinia pari kolme iltaa viikossa yrittäen unohtaa sen hetken kun hän oli vetänyt liipaisimisesta. Hän Tiesi olevansa merkitty mies. Nadja oli kertonut sen Mickille, tämän kovisteltua häntä. Nadja kertoi tämän Mickille ja vaikutti olevan vilpittömästi pahoillaan; se oli ollut hänen tehtävänsä; ilmiantaa yksi itsestään liikaa suuria kuvitteleva länsimaalainen kokaiini diileri gambinolle.

Mutta ajan kuluessa hän oli kiintynyt Mickiin, joten hän kertoi että häntä seurattiin ja että hänen pitäisi lähteä. Hän ei tiennyt kertoiko tyttö totta, sillä sitten kun Mick teki löhtöä Nadja alkoi sekoilemaan ja uhkailemaan häntä.

Mutta hän päätti kuitenkin uskoa tyttöä. Mick pälyili turhaan ympärilleen, sillä Arthur jonka oli määrä olla boliviassa tarkkailemassa mickiä antoi tunteillensa vallan ja rakastui Mickin vaimoon. Vaimo oli iloinen kun joku huomioi hänet ja niin Arthurilla oli samaan aikaan sekä suhde että tehtävä, mutta Athur ei voinut olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Kun tieto ilmiantajasta tuli, arthur ei kuitenkaan ollut enää maassa. Ja Arthur taas uskotteli Gambinolle, ettei ollut onnistunut paikantamaan Mickiä, suojellakseen Shirleytä. Niinpä Arthur - josta mick ei silloin vielä tiennyt - jättäytyi pois Shirleyn elämästä luvaten järjestää kaiken parhain päin; tämä oli masentanut Shirleytä entisestään, mutta estänyt myös turhat kyselyt; Shirley luuli että nimen muutaminen ja muutto Phillystä Santa Fe: Arthurin tehtävä oli ottaa selvää kuka mick oli lopuksi tämän tulisi tappaa Mick.

Tehtävä oli viivästynyt muutamalla vuodella, sillä arthur oli sanonut omalle työnanatajalleen kadottaneensa Mickin boliviassa: Nadja katosi jonnekin, eikä hänestä enää kuultu. Kun Gambino oli viimein paikantanut Mickin, Arthur pyydettiin viimeistelemään homma. Sitä ennen hän oli kuitenkin joutunut sairaalaan ja Gambinot halusivat Mickin antaa kärsiä kipunsa ja luulla että kaikki oli hyvin. Palkkioksi Arthur saisi pitää henkensä. Niinpä Arthur oli ilmestynyt jälleen Shirleyn elämään ja kertonut Shirleylle että he poistuisivat maasta pian.

Hän oli tottunut siihen. Odotti että paikalle saapuisi mies lippalakissa ja nahkatakissa. Hänellä oli käsissään hänellä oli suosikkiaseensa, m40 - tarkkuuskivääri, jota etenkin yhdysvaltain merijalkaväki oli käyttänyt kuusikymmentäluvun puolivälin jälkeen. Ase oli pulttilukkoinen, joka tarkoitti ettei se juuri koskaan mennyt jumiin. Ase oli myöskin kevyt, mutta siitä huolimatta tarkka yli kilometrin päähän.

Sen kapasiteetti oli viisi luotia, mutta Arthur ei ollut koskaan ampunut kohdettaan - jos kysymys oli yksittäisestä ihmisestä - kuin kerran. Hänellä oli ollut se ase aina, hän piti sitä parhaana ja olihan armeijakin laskenut sen varaan viisi vuosikymmentä. Joskus Arthur mietti, että ase oli ainoa jota hän todella rakasti, johon hän todella luotti. Mutta sitten oli tullut Shirley, keikan kautta.

Hivellessään aseen puuosaa, hän ymmärsi että hänen uransa siinä missä hän oli paras, olisi tämän jälkeen ohi. Ei enää päivien odotteluja, identiteettejä, naamioitumista, tappamista. Toisaalta hän tunsi helpotusta, tämän viimeinen keikka olisi hänen lippunsa vapauteen, elämään naisen kanssa jota kohtaan tunsi jotain paljon suurempaa ja monimutkaisempaa kuin mitä tunsi ammattiaan kohtaan. Mutta hän oli ammatissaan hyvä, alansa parhaita.

Se mikä luopumisesta teki helppoa oli se, että hän oli eksynyt polultaan. Hän oli vannonut merijalkaväkeen värväydyttyään uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle. Kattoon nousevien isän syöpähoitojen kustantaminen oli houkutellut hänet rahakkaampiin tehtäviin, joka johti tehtäviin joiden moraali oli kyseenalainen.

Sitten, kun hänen isänsä oli poissa, hän vain jatki tappamista parhaiten maksavalle. Ja nyt hän oli tappamassa miestä, joka oli hänen tulevan vaimonsa niin Shirley ja Arthur olivat toiselleen luvanneet mies ja tämän tyttären isä. Kuten aina, kun hän alkoi miettiä moraalia, hän laski kymmenestä yhteen ja tyhjensi mielensä toimien vain tehtävälleen. Oli vienyt vuosia oppia säätelemään omia tunteitaan, mutta hän oli harjoitellut sitä pikkupojasta asti kun hänen äitinsä oli kuollut syöpään.

Hän soitti Mickille jälleen ja kertoi lyhyesti että hänen tulisi istua pöytään joka oli kahvilan edustalla. Hän seurasi miehen istuutumista pöytään. Otti miehen jyvälle kiväärillä, johon oli joutunut lainaamaan rahaa kohteen vaimolta. Se ei ollut parhaita kivääreitä joilla hän oli ampunut, mutta miehestä ei voinut erehtyä. Sitten hän ampui kohdetta päähän niin, että tältä lensi puoli päätä pois. Sitten hän soitti puhelun, jossa vaihdettiin vain kaksi sanaa "tehty" ja "hyvä"           Seuraavaksi hän soitti Shirleylle ja kertoi hänen miehensä kuolleen.

Että he olisivat nyt vapaita. Vihdoinkin, vuosien odottelun jälkeen. Arthuria odotti palkkio, jonka turvin he saattoivat muuttaa maasta.

Sitten hän heitti puhelimen tornista alas ja valmistautui nopeaan poistumiseen. Ja nopeasti hän poistuikin, mutta ei sillä tavalla kuin oli odottanut. Joku tuli yhtäkkiä hänen taakseen ja veti nopean ja syvän viillon hänen kaulaansa korvasta korvaan. Hän kuoli muistellen äitinsä viimeisiä sanoja.

II Mick istui rennosti pöytään, tietäen että hän saisi pian seuraa. Ennen poistumista kotoaan hän huomasi pullean kirjekuoren, joka ei taatusti ollut ollut siinä kun hän oli tullut kotiin lukemaan epäonnea seuraavaa sähköpostiaan. Kuoressa oli puhelin, tavallinen kioskeissa myytävä halpa puhelin, ja kirjelappu: Älä mene sinne, sinut tapetaan välittömästi. Ota tämä puhelin mukaasi sillä omaasi kuunnellaan.

Pysähdy kaksi korttelia ennen kahvilaa erään Oldsmobilen taakse. Soitan tähän puhelimeen sitten. Pidä kiirettä"        Mick ajoi ylinopeutta päästäkseen Mullhollandille niin reilusti ennen määräaikaa kuin suinkin.

Kun hän havaitsi leveän amerikanraudan tienposkessa, hän pysäköi sen taakse. Ääni oli vaimennettu, mies kuiskasi "Oldsmobilessa on eräs mies joka on minulle palveluksen velkaa. Halauan että annat nahakatakkisi, lippiksesi ja autosi hänelle.

Hän ei kysele turhia"        - Mitä? Tee kuten sanon ja hyppää sen jälkeen Oldsin rattiin ja käänny ympäri. But a hug leads to a kiss, a kiss leads to a lick, a lick leads to a suck and a suck leads to a fuck Heräsin krapulassa stringit silmillä, suu maistui oudolle ja suupielestä roikkui ohut naru.

Herra, jos olet olemassa, anna sen olla teepussi! Jos katsot juhannusyönä kaivoon ja näet miehesi siellä, niin hukkunu se on perkele! Amerikkalaissotilaat kiduttavat irakilaisia syöttämällä sianlihaa,juottamalla viinaa ja pakottamalla seksuaaliseen aktiin. Meillä sitä kutsutaan pikkujouluksi. Suutele, rakasta, osta kukkia, tee ruokaa, imartele. Jos nainen on miehen mielestä syötävän näköinen, tarkoittaako se että nainen näyttää suuhun pantavalta?

Isä, minä tiedän että taivaaseen mennään jalat edellä. Äiti makas sängyllä jalat ylhäällä huutaen: Onneksi naapurin setä oli päällä ja esti. Nainen sanoo yhdynnän jälkeen miehelle: Lääkäri tutki ja tokaisi: Teille on tulossa orgasmi. Mitä on todella hellä rakkaus? Seksielämällesi on myönnetty taloudellista tukea kunnan kulttuuribudjetista koska sitä pidetään hyvänä esimerkkinä perinteisen käsityön edistämisestä.

Miksi naisella on yksi kromosomi enemmän kuin lehmällä? Ettei vaimo tiskatessa paskantaisi lattialle. Pull the trigger, shoot a nigger, have some fun, kill another one, be a man, join the clan.

Lainaa kymppi, saat huomen takas. Mä koitan vaan sormella. Miksi joulupukilla on niin isot pussit? Mitä yhteistä on naisten rinnoilla ja leikkijunilla? Etelän mies kysyi Aslakilta: Onko totta, että porolla on samanlainen tussu kuin naisellakin? Jos ois mitä jois, jois pois, ettei ois mitä jois pois. Miksi kenialaiset kävelevät ojassa? Missä asiassa Ekologinen puolue on onnistunut ainoana maailmassa?

Naisten ja ratikoitten perässä ei kannata juosta, aina tulee uusia. Rakastele vain varmoina päivinä, silloin kun hänen miehensä on matkoilla. Mikä on nimeltään ylipainoinen ja alkoholisoitunut ilotyttö? Miksi ilotyttö antautui alalleen? Mikä tulee, kun risteytetään ilotyttö ja haudankaivaja? Mikä menee sisään kovana ja kuivana ja tulee ulos pehmeänä ja märkänä?

Ime; Ime; Ime; puhalla; Ime; puhalla. Missä sarjassa siittiöt pelaavat jalkapalloa? Kondomien valmistajan uusin mainos: Mitä yhteistä on miehillä ja golfpalloilla? Mitä yhteistä on blondilla ja tuulilasinpyyhkijällä? Miksi naisjääkiekkoilijoilla täytyy olla munasuojat? Liiallinend seksinz puuvte kalkkeuttaa pikkuaivot ja lukemninen pvaikeutfuu. Mikä on valkoinen ja kaksikymmentä senttiä pitkä? Vaimoni on oikea käteni. Mikä miehestä on parasta suuseksissä? Miksi yläpään tukka tulee harmaaksi paljon aikaisemmin kuin alapään tukka?

Homon suurin pelko on, että elämä menee päin vittua. Mitä yhteistä on luomuviljelijällä ja homolla? Miksi ei kannata vetää lärvejä homobaarissa? Miten neljä homoa saa istumaan samalle baarijakkaralle? Mitä yhteistä on soijapavuilla ja vibraattorilla? Molempia käytetään lihan korvikkeena. Naidaan vaimoa takaapäin ja kerrotaan samalla, että sihteerikin pitää siitä. Sen jälkeen yritetään pysyä sisällä mahdollisimman pitkään.

Sex is good, sex is fine, doggy style or Just for fun or getting paid, everyone loves getting laid. Send this to 4 horny people or be doomed to bad sex 4ever. Yksi somalipakolainen teki polttoitsarin bensalla. Me järjestettiin keräys, että voitaisiin auttaa sen omaisia.

Ollaan saatu kokoon jo 90 litraa. Miksi sanotaan naista, joka luottaa varmoihin päiviin? Kun sitä nuolaisee, se muuttuu matkalaukuksi. Pikku Kalle yllätti äidin ja isän makuuhuoneesta ja sanoi: ET on paremman näköinen. Kiihotun, kun sormesi vaeltelee pitkin runkoani. Ota minut aina mukaasi, älä jätä tai vaihda Oma rakas kännykkäsi Miehet ovat kuin dödöjä, halvalla saa ja varmasti pettää! Kameli ja norsu kinastelivat.

Uuden EU-direktiivin mukaan miesten sukupuolielimet luokitellaan jatkossa seuraavasti: Minkä takia Paavo Väyrynen istuu aina televisio-haastatteluissa? Maailmassa on käytössä yksi ainoa lääke, joka ei aiheuta riippuvuutta. Kenellä on maailman lyhyin kalu? Missä suomenkielisessä sanassa on 24 A: Miksi turkulaiset miehet pitävät kättä ulkona ajaessaan autolla? Kuulin että torilta löytyi tajuton mies, jolla oli paskat housussa, huonot hampaat ja pieni kulli.

Porvoossa menee mummojen vanhainkodin ohi Tulliportinkatu. Osoite muuttuu mukavaksi, kun luet takaperin sanan "tulliportin".

Tämän viestin lähettäminen maksoi minulle 1 euron. Sillä rahalla olisi saanut ostettua yhdelle irakilaiselle päivän ruuat. Lähetä tämä viesti 7: Miksi pillu on ehdottomasti paras moottori?

Se voitelee itse itsensä. Se sopii automaattisesti kaikkiin mäntiin. Vaihtaa itse öljytkin joka neljäs viikko. Mitä eroa on hyvällä ja pahalla paimenella? Hyvä paimen panee henkensä lampaiden edestä, mutta paha paimen panee lampaita henkensä edestä.

Minkä takia koirat nuolevat muniaan? Mitä yhteistä on Michael Jacksonilla ja joulupukilla? Mitä Michael Jackson tekee puutarhassa? Mitä yhteistä on siittiöillä ja rakennusinsinöörillä? Mitä eroa on insinöörillä ja esinahkalla? Mitä eroa on kondomilla ja insinööriliitolla?

Mikä on viron kielellä älä tee huorin? Miksi blondilla ei ole karvoja alapäässä? Mitä eroa on hyttysellä ja blondilla? Mitä eroa on blondilla ja pizzalla? Voit huoletta hyväillä pääomaasi, eikä haittaa, jos nainen imee säästösi. Mika Häkkinen pääsi purkamaan formulaviikonlopun pahimmat paineensa palkintopallille ja suoraan Belgian GP: Kuvateksti Turun Sanomissa Lisää aamupuuroosi kaksi lusikallista Kitekattia. Se pitää mirrin virkeänä ja karvan kiiltävänä.

Jos vaimo on haluton ja valittaa päänsärkyä, puuteroi kalusi buranalla ja kysy ottaako lääkkeen suun kautta vai suppona.

Mitä eroa on Lapilla ja blondilla? Blondilla on uhkeammat kukkulat ja syvemmät rotkot. Mitä Michael Jackson tekee talvella? Mitä eroa on Michael Jacksonilla ja finnillä?

Mitä yhteistä on Michael Jacksonilla ja muovipussilla? Perjantai iltana ennen kaupungille lähtöä uita keskisormesi sillipurkissa. Se antaa kummasti lisää katu-uskottavuutta. Sikisi pyhässä pytyssä,synty hiivasta sokerista,nous 3: Seksi on kuin Nokia connection people kuin Nike just do it kuin Pepsi ask for more ja kuin Samsung everybody is invited.

Jos et saa siltä keneltä haluat, niin halua siltä keneltä saat niin kuin haluaisit siltä keneltä et saanut. Lähetä eteenpäin kolmelle, niin saat keneltä haluat! Miksi blondit käyttävät alushousuja? Milloin mies on kaikkein viisaimmillaan? Silloin mies on yhteydessä suurempaan tietojärjestelmään. Joudutte lisäämään siihen 2,5cm, jotta se täyttää minimivaatimuksen 4,5cm. Mikä on täydellinen pääsiäinen? Kun täydessä mämmissä jahtaat tipuja ja aamulla heräät noita-akan vierestä ja mietit minkälainen yllätys munassa mahtaa olla.

Love is the name. Sex is the game. Nainen sai lahjaksi pikkuhousut joiden lahkeissa luki: Hyvää Joulua ja toisessa Hyvää Uutta vuotta. Tervetuloa käymään pyhien välissä. Mitä eroa on yliajetulla siilillä ja yliajetulla neekerillä? Siilin edessä on jarrutusjäljet. Miksi blondit niin mielellään ottavat suihin? Kaksi taluttaa ja yksi tulkkaa. Pitäisikö minun ilmoittaa vaimo painonvartioihin? Kun päällä ei pysy, takaa ei yletä ja alle ei uskalla mennä.

Nainen tarvitsee elääkseen neljä eläintä: Leopardin päälleen, Jaguarin alleen, siitosorin sänkyynsä ja aasin joka maksaa kaiken. Montako sovinistia tarvitaan vaihtamaan keittiön lamppu? Antaa huoran tiskata pimeässä! Roope ja Mummo Ankka, oli pano rankka. Roope kiinni puuhun, Mummo otti suuhun. Mummo tarjos vakoa, Hansu alkoi takoa. Pani halolla rysää, ilkkui Roopen nysää.

Ruahoo se kottiin 3. Muistatkos kun olimme pieniä ja matkustimme junalla? Sinä laitoit kasvosi ikkunaan ja minä perseeni ja kaikki luulivat meitä kaksosiksi. Can't stand no longer: Ei seiso ilman lonkeroa. Naisin naisin naisin jos saisin. Meilläpä naidaankin lauantaisin, siis meillä lauantaina klo Tulee kotiin ilman toista kenkää. Jalat ei irtoa toisistaan ja haisee silakalle. Haluatko tulla minun luokse juomaan siideriä ja rakastelemaan?

Mitä helvettiä, etkö muka tykkää siideristä? Haluatko tulla minun luokse juomaan kaljaa ja rakastelemaan? En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan, vaan etsin kaljapulloa ja korkinavaajaa! Kumpaa sukupuolta sukset ovat? Vako keskellä, luisto hyvä, käyttää siteitä ja kulkee nokka pystyssä. Saatko tämän koodin auki? Jos et saanut, niin käännä puhelin ylösalaisin. Poliisi etsii jotakuta, joka on seksikäs, kaunis, hyvä sängyssä ja muutenkin suosittu. Joten sinulla ei ole hätää, mutta mihin minä piiloudun?

Auttaa pitkään nousuun perinteisellä tyylillä! Myös naisille, vetää rakoa kiinni! Pippeli kuiskutteli pimpille, oisko tilaa yhdelle limpille. Pimppi se huokasi voi tuota peliä, taitaa tulla liukasta keliä.

Hi, I am Mr. Someone said you were looking for me! Minä lupaan ja vannon, että lataan ja ammun. Kunnes sammun viereen pontikkapannun. Ensimmäinen Viagran avulla tehty lapsi on syntynyt. Ei nuku, ei konttaa, ei kävele En ota koskaan kuin yhden paukun ja sen jälkeen olen kuin toinen mies. Ja se toinen mies ottaa ne kaikki loput. Mikä säteily, mikä seksikäs hymy, mikä mahtava vartalo, mitkä uskomattomat kasvot ja unohtumattomat silmät.

No se minusta, mutta mitä sinulle kuuluu? Seksi on sairaus ja minä olen sairas. Vain rakastelu voi minut enää parantaa, ja pyydän sinua lääkkeeksi? Haluatko samanlaisen olotilan kuin omenalla? Punaiset posket ja sisus siemeniä täynnä. Jos ajattelet että seksi on parasta huumetta, niin minä voisin olla sinun huumeidenvälittäjä.

Nasu oli pimeässä huoneessa, ja kysyi. Ainoa asia josta miehet kilpailee kenellä on pienin. Lentokone oli syöksymässä mereen. Joka pakkauksessa vekkuli juutalaisukko. Kerää koko keskitysleiri ja voita matka Auswitchiin!

Entisajan ja nykyajan naisten bikinien alaosan ero: Ennen piti raottaa uikkareita, jotta näkyi takapuoli. Nyt pitää raottaa takapuolta jotta näkyy uikkarit. Yhden tekstiviestin aikana kuolee 20 neekeriä. Mitä voimme tehdä asian hyväksi? Kun avasit tämän viestin, niin sexivirus siirtyi paukaloasi pitkin aivoihisi ja ilmeestä päätellen tykkäät siitä. Anna nautinnon kiertää ja lähetä eteenpäin. Minä olen seksin kunkku, jolle maistuu kinkku ja punkku. Olen talvet etelän lämpimässä, Amorin joustain jännittämässä.

Teinit lehtiä selaa, minulla kaikki pelaa. Ensin en uskaltanut, mutta sitten otin sen suuhuni ja tunsin miten vaahto virtasi suupielilläni Tulemme perimään teiltä myös koiraveron vuodelta Seksi on kuin pitsa, kun se on hyvää, se on erittäin hyvää.

Ja kun se on huonoa, on se siltikin aika hyvää. Hevosen vehkeet, kumitehtaan johtajan poika ja pupun tahti. Lähetä viesti kahdelle niin tapaat unelmiesi miehen. Vanhasta vitunnahasta saa vahvimmat kengänpohjat.

On tottunut kosteuteen ja kestää polkemista, eikä enää voi venyä käytössä. Ihminen joka on huono sängyssä ja jolla ei ole hyvää seksielämää pitää puhelinta oikeassa kädessä lukiessaan viestiä. Miksi lammas on parempi kuin nainen? Istahda kopiokoneen päälle, ota kuva ja lähetä se gynekologille. Perse puree paskan poikki ilman hampaita. Vittu pitää veden vaikka on alaspäin. Kyrpä seisoo vaikkei sillä olekaan jalkoja. Ottakaa yhteyttä Auroran sairaalan sukupuolitautien poliklinikkaan mahdollisen kuppatartunnan johdosta.

Naiset ovat kuin vessanpöntön rengas, on ihan kiva kun se on lämmin. Mutta et voi olla pohtimatta kuka siinä viimeksi on ollut. Mitä vanhapiika sanoi kun saunassa haarojen väliin vihto? Ferrari on italialainen viagra. Kun korskea ori tulee näkyviin, miljoonia mulkkuja nousee pystyyn. Minkälainen on asento 71?

Samanlainen kuin 69, mutta kaksi sormea on persreiässä. Mikä on miehien yleisin elimensiirto? Hei sinä yli 18v. On perjantai ja isäni haluaa olutta!

Olet voittanut arpajaisissamme mustalaisvauvan. Jos et lunasta pakettia postista viikon kuluessa, lähetämme koko vitun perheen. RAY Romanit aina yhdessä Rintasi ovat kuin melonit, eivät yhtä suuret ja kiinteät, mutta yhtä äkkiä nahistuvat. Vaginasi on kuin metsäinen lampi, ei yhtä kostea, mutta muutama vesikuutio sinnekin mahtuisi. Minulla on video jossa sinä nussit apinaa sirkus Finlandian teltan takana. Lähetä mulle viesti tai video on huomenna kymppiuutisten loppukevennyksenä.

Lumikki on saanut potkut Disneyn studiolta. Hänet yllätettiin istumasta hajareisin Pinokkion nenän päältä huutamassa: Raiskaisin minä mörrimöykyn, jos vain kiinni saisin.

Kyrvän kurkkuun tunkisin ja hengiltä sen naisin. Mikä on porilainen Viagra? Kun Ässät tekee maalin, monta tuhatta mulkkua nousee seisomaan. Kun juo, niin tulee humalaan.

Kun tulee humalaan, niin sammuu. Kun sammuu, niin nukkuu. Ja kun nukkuu, niin ei tee syntiä. Miten olisi siivettömän punahuulisorsan metsästys noin niinku polvihollilta lakanan kajoa vasten?

Kalus Kirvelevs ja Stondis Kadoksis. Hoidas Sankkeris Kaksi miestä istuskelivat puistossa. Kumpi sinusta on parempi, Joulu vai orgasmi? Toinen mietti hetken ja vastasi: Joulu, se tulee joka vuosi.

Joka kerta kuin painaisit sitä, se pyytäisi Miksi polkupyörä on parempi kuin nainen? Pieni paneva piru on päässyt karkaamaan vankilamme nynfo-osastolta ja seuraa tätä viestiä! Jos et halua joutua köyrinnän kohteeksi, pistä kiertoon. Eli vika on miehessä jos ei pääse selkään, koska tussua on maailmassa 40 km!

Uuden eroottisen sarjan Gaywatchin kuvaukset alkavat! Oletko sinä kiimapyllyinen uros?! Ota heti yhteys testaaja Göraniin! Desilitrassa spermaa on KJ energiaa.

Minulla on kuvia, joissa sinä harrastat seksiä pikkupossujen kanssa. Lähetä tämä kahdelle ja syö 10 nallekarkkia tai näytän kuvat rakastetullesi. Maan asukas, olen ET. Olen muuttanut itseni tekstiviestiksi. Kun luet minua nain silmiäsi hymyilet pidät siitä olen puutteessa. Saanko sua rakastaa, kielelläni koskettaa. Tunkeutua sinuun vaan, voi kun olis ihanaa! Jos ei heilaa helluntaina, niin pillua juhannuksena.

Hakkaa lekalla päätäsi, paskoo suuhusi ja vaihtaa rahasi huonommalla valuuttakurssilla kolikoiksi. Tämä viesti tuhoaa peniksesi Kaadan sinut sänkyysi, kiusaan ja kidutan, voihkit ja valitat, hikoilet ja huohotat, anelet turhaan armoa. Silmä kirkas, askel vakaa, Koskenkorva vauhdin takaa!

Mikä on kuivuuden huippu? Maan vetovoima voittaa naisen vetovoiman. Miksi kokit ovat hyviä rakastajia? Mistä tietää, että nainen on kiimassa?

Kun laittaa käden naisen housuihin, tuntuu kuin hevonen söisi kauroja kädeltä! Miksi blondin autossa on kattoluukku? Viagra on jo vanha keksintö. Uusin villitys on käpytikan siemenneste. Se panee takomaan vaikkei olisi reikääkään. Ihailen muotojasi, suutelen kaulaasi, nuolen kirkasta nestettä reiästäsi, oma rakas, ihana kossupulloni! Sinut on valittu intialaisen norsun kullinpesijäksi!

Ts porn eroottista seksiä homoseksuaaliseen

Tulen kertomaan tänne sitten uuden blogisivuston merkeissä. Matias Böckerman, Kaarinassa Kustantaja on kuitenkin rauhoitellut meitä tornin kirjoittajia sillä, että kaikki kirjat kyllä ilmestyvät. Päivämäärää ei ole kiveen hakattu, mutta tänä kesänä kirja ilmestyy. Olen ylpeä saadessani kustantajan luvalla julkaista näytteen esikoisestani: Vatsassani kihelmöi kuin lapsella jouluna, ja malttamattomana odotan palautetta.

Haluan siis kustantanjani suostumuksella julkaista täällä blogissani näytteen toukokuussa julkistettavasta esikoisteoksestani Särö. Tämä ensimmäinen luku käsittää synkkää maailmankuvaa, tragediaa, surua, murhetta — jota koko teos käsittelee: Voin kertoa että oma maailmankuvani oli teosta kirjoitettaessa melko synkkä, mutta saadessani teokseni valmiiksi, oli tuo synkkä pilvi pois, yksi hauta kirjoitettuna umpeen.

Olen kirjoittanut teoksen kolmeen, neljään kertaan jotkut kohdat jopa kymmeneen kertaan uudelleen, mutta silti teos on vielä hionnan tarpeessa. Toivottavasti tuo hiomattomuus ei kuitenkaan häiritse lukijaa, vaan motivoi lukijaa hankkimaan teokseni, kunhan se ilmestyy. Lopullinen ulkoasu tulee olemaan erilainen, mutta itse sisältö tulee olemaan muuttumaton. Lukekaa, kokekaa, tuntekaa, ja jos siltä tuntuu, jakakaa. Kiitospuhe tulee olemaan sitten vasta lopullisessa versiossa, samoin epilogi.

Rappio näkyi kaikkialla minne silmä ylti. Ja aivan epäilemättä myös sinne, minne se ei yltänyt. Kerrostalo oli kaiketi puolivuosisatainen, harmaa, kaksirappuinen ja kolmikerroksinen, hädin tuskin pystyssä pysyvä siltä ainakin näytti , tympeä asuinrakennus.

Se oli raivattu sekalaisen metsän keskelle ikään kuin odottamaan lopullista luhistumistaan. Kerrostaloa ympäröivät harvat kuusipuut ja muutamat lehtipuut, joissa enää muutamat ruskeat lehdet taistelivat kohtalostaan syksyn tehdessä loppuaan.

Rapun pielissä oli betoniset laatikontapaiset, joissa mitä ilmeisimmin oli kasvanut jonkinlaisia istutuksia, mutta jotka nekin olivat lakastuneet ja riippuivat kuolleina laatikoiden reunamilla, korostaen rappiollisuuden vaikutelmaa yhdessä halkeilevien ja haalistuneiden rappauksien kanssa.

Tuuli paiskoi yltympäriinsä lehtiä, joita kukaan ei viitsinyt haravoida, aivan kuin kiukustuneena siitä, ettei kukaan viitsinyt sormeaan kohottaa yleisen viihtyvyyden parantamiseksi. Talon ensimmäisen rapun ensimmäisessä kerroksessa oli kaksi asuntoa, joista toinen oli pieni alle viisikymmentäneliöinen kaksio.

Sisällä haisi ummehtuneisuus, viemättömät roskat, tupakka ja pesemättömyys. Olisi voinut luulla, ettei siellä ollut asuttu aikoihin, sillä kaikkien huoneiden ylänurkkaukset olivat hämähäkkien verkkojen valtaamia, sekä alanurkkauksia hallitsivat villaiset pölyröykkiöt.

Pienessä makuuhuoneessa oli joitakin pahvilaatikoita, sekä sekalaisia tavaroita — oikeammin tarpeetonta rojua — kuten käyttökelvoton polkupyörä, nuhruinen ja reikäinen koinsyömä patja sekä pölyinen televisio, joka ei taatusti kyennyt toimittamaan muuta kuin korkeintaan jakkaran virkaa, istujan ruumiinrakenteesta tietysti riippuen.

Olohuone oli täysin tyhjä, pölyinen ja hämärä, koska sälekaihtimia tuon turmeltuneisuuden tyyssijan asukki tuskin koskaan avasi, ja näin ollen valo ei päässyt milloinkaan luomaan minkäänlaista sädettä tuohon kolkkouteen, joka koko huoneistossa vallitsi. Tapetit olivat joskus olleet puhtaan valkoiset, ja niissä oli kukkakuviollinen reunus.

Nyt ne kellersivät ja repeilivät, eikä kukkakuviollisesta reunuksestakaan ottanut enää selvää esittivätkö ne kukkasia vaiko orjantappurakoukeroita. Keittiössä — myöskin epäsiistissä — oli asunnon varsinaiset kalusteet. Pieni pöytä, hädin tuskin metrin kanttiinsa, ja kaksi tuolia, jotka molemmat narahtivat niihin istuttaessa.

Siinä tuolissa, joka narisi vähemmän, istui elämänsä myynyt alakuloinen laiha nainen. Tavanomaista tiskivuorta ei kylläkään ollut, eihän asunnon asukki juuri koskaan edes syönyt. Nainen oli noin puolivälissä kolmen-neljänkymmenen ikävuoden välillä, kallistumassa pikkuhiljaa viimeksi mainittuun, turmiollisten elämäntapojen tehdessä tästä murheellisesta naisparasta ikäistään vanhemman, kuoppaisine poskineen, rypistyneine silmänurkkauksineen ja kalpeine ihoineen. Nainen istui kumarassa pää käsien välissä, eikä välittänyt kuinka sysimustat pitkät takkuiset hiukset, jotka kaipasivat pesua ja hoitoa, riippuivat ikään kuin kuolleina hänen silmiensä edessä kietoutuen sormien lomitse.

Yllään hänellä oli nukkavieru aamutakki, joka oli liian iso ja sai naisen näyttämään luonnottoman laihassa vartalossaan lähestulkoon haamumaiselta. Hän piti kädessään kehystettyä valokuvaa. Kuvassa oli kolme lasta. Kaksi tyttöä ja poika. He istuivat pienellä sohvalla kädet toistensa harteilla. Vasemmalla kuvassa oli kuopus, Eveliina, keskellä Aino ja oikealla esikoinen Santeri.

Nainen katseli tuota viatonta kuvaa, joissa kolme silmäparia tuijottivat häntä hymyillen koko olemuksellaan, silmissä tuike ja suupielissä odottavaiset elämäniloa uhkuvat kareet, poskilla pieni - ja sydäntäisärkevän suloinen - punainen innostuneisuuden hehku. Tuon tuostakin nainen pyyhkäisi kehystetyn kuvan lasipintaa, kyyneleen tippuessa sen ylle. Hän itki äänetöntä vähäkyyneleistä itkua, mutta äärimmäisen tuskallista sellaista. Kännykkä keittiön pöydällä alkoi väristä. Soittaja oli lasten isä.

Hän epäröi hetken puhelin kädessään. Epäröi, kunnes puhelin lakkasi värisemästä. En minä pysty tähän. II He parkkeerasivat uuden väliaikaisen tila-autonsa lähelle kirkkomaata sijaitsevalle alueelle. He valmistautuivat johonkin sellaiseen tapahtumaan, johon kukaan ei kuitenkaan voi täysin valmistautua. He tiesivät mitä heillä olisi vastassa, mutteivät kuitenkaan tienneet. Sirpaleisissa mielikuvissaan lasten isä löi kaksin käsin rattia ja huusi liudan kirosanoja.

Niin kuin oli pidätellyt jo ikuisuuksilta tuntuvan ajan. Sanomatta enää sanaakaan Aaro ja lasten äiti Maija nousivat autosta.

Vilkku välähti ja keskuslukitus oli päällä. He kävelivät kolme, ehkä neljä askelta loitommas autosta ja sytyttivät tupakat. Aaro oli polttanut koko ikänsä, mutta Maija oli aloittanut uudestaan kaksi viikkoa sitten ollessaan lakossa ensimmäisestä raskaudestaan lähtien kahdeksan ja puoli vuotta. Nyt hän oli polttanut edellä mainitut kaksi viikkoa. Lisäksi hän söi Diapamia, tunnetuinta rauhoittavaa lääkettä, sekä unilääkkeitä.

Silti, vaikka hän oli lääkkeiden vuoksi verhon takana, suru iski sen lävitse, repien verhon riekaleiksi, tunkien riekaleiden lomitse koko mahdillaan hänen mieleensä ja sydämeensä, saaden aikaan käsien vapinaa ja hallitsemattomia, koko kehoa hallitsevia puistattavia vilunväristyksiä ja itkukouristuksia. Satoi tihkua, mutta ympäröivä harmaus ei ollut mitään verrattavissa siihen pimeyteen, joka kuristi heidän sielujaan.

Aaro tumppasi tupakkansa vihaisesti hiekkaiseen maahan ja katsoi vaimoaan. Naista, joka oli osoittautunut - hänen silmissään - heistä kahdesta heikommaksi, mutta ei hän silti halveerannut vaimoaan sen tähden että hän oli surun marttyyrina heistä kahdesta se, joka tuntui ottavan suurimman osan surusta yrittäen tiedostamattaan näin keventää muiden taakkaa.

Silti mielenliikutuksen ollessa suuri ja vallitseva, oli Aaron harkintakyky inhimillisistä syistä horjuvainen. Aaro katsoi häntä katseessaan myötätunto, katseella, joka syntyy ihmisessä silloin kun hän tahtoo sen välityksellä osoittaa pahoittelunsa, mutta ei millään kykene pukemaan sitä sanoiksi. Maija vastasi katseeseen haastavasti, nostaen mustat, isot aurinkolasit otsalleen.

Hän kamppaili inhimillistä rumuutta vastaan. Hänen hento ruumiinsa värisi. Hän värisi tuskasta, turhautuneisuudesta, murheesta ja näiden yhteenlasketusta sekaisesta summasta, sekä myös raivosta. Viimeksi mainittu tunne tarrasi hänen murskattuun sydämeensä rutistaen palasiksi senkin lopun mitä hänen sisimmästään vielä oli jäljellä. Maija yllättyi itsekin omien sanojensa voimallisuudesta, mutta sai myöskin oman äänensä kuullessaan suuttumukselleen lisää pontta, joten hänen ärtyneisyytensä kasvoi miltei raivoksi hänen jatkaessaan: Selvä, vitut laseista sitten.

Lasit lensivät niin pitkälle kuin niin kevyt esine ylipäänsä kykeni lentämään. Hetken, vain pienen mutta sitäkin tuskallisemman hetken ajan hänen teki mieli läimäyttää naista. Koskaan aikaisemmin heidän pitkän taipaleensa aikana sellainen tunne ei ollut päässyt vallalle, mutta nyt, vain sekunniksi, ehkä kahdeksi, tunne iski häneen kuin jääpiikki.

Hetkeksi — vain ohikiitäväksi hetkiseksi — hän kohotti kättään, kuten kohottaa ihminen silloin kun jokin hallitsematon pääsee tunkeutumaan sieluun. Vetele saatana ympäri korvia perke - le!

Aaro otti muutaman salamannopean askeleen ja sieppasi lasit maasta, seisahtuen selin vaimoonsa. Hän seisoi siinä muutaman pitkän sekunnin, hievahtamatta ja hiljaa, pakottaen tunteensa laantumaan, luottaen miehen ja naisen väliseen vuosien saatossa syntyneeseen kommunikaatioon, jossa he kykenivät äänettömään viestintään, ja sillä tavoin luomaan riidalle lopun.

Sitten, pikkuhiljaa äänten kakofonia alkoi havahduttaa heitä siitä hiljaisuuden kuplasta, jossa he elivät. Hautajaisvieraiden saapumisesta kertovat äänet. Kuopuksen kämmenen iskut auton lasia vasten. Maija tuli hänen taakseen ja sanoi tuskin kuuluvalla äänellä: Ja he menivät, käsittäen minne menivät, kuitenkaan täysin sitä koskaan käsittämättä.

Valo oli juuri sillä hetkellä vaihtunut keltaiseksi kun rysähti. Vaikka se olikin auton kylkeen ajaneen kuskin syy, Maija katui sitä kirottua sekunnin murto-osaa. Oli mukamas niin kiire. Se oli ollut aivan tavallinen kauppareissu. Sen oli pitänyt olla. Tulomatkalla se oli kuitenkin muuttanut Maijan, Aaron, Santerin ja Eveliinan elämän helvetiksi. Yksi ainoa kohtalokas sekunti.

Toinen asia johon Maija oli vielä vähemmän syyllinen oli Ainon paikka autossa. Hänen turvaistuimensa sijaitsi pelkääjän puolen takana. Mutta, koska Aino oli yksin kauppareissulla äitinsä kanssa, olisi hän välttämättä halunnut istua äitinsä takana, Eveliinan jota koko perhe tavanomaisesti nimittivät Eveksi turvaistuimessa. Aino oli joskus istunutkin siinä pienemmässä turvaistuimessa, silloinkin, kun kaikki kolme lasta olivat jo maailmaan saatetut, koska hän oli kolmesta lapsesta hentorakenteisin.

Hän olisi mahtunut siis aivan hyvin Evenkin penkkiin. Mutta koska Maijalla oli paha päivä ja Aino oli "känkkäränkkä" tuulella, Maija ei antanut periksi, senkin takia että tiesi kokemuksesta että jos antoi periksi, vaatimukset kasvoivat. Mutta joskus hän antoi periksi, mutta tällä kertaa Maija oli pitänyt pintansa, joka oli johtanut hänen tyttärensä kuolemaan. Tasoristeykseen tultaessa Aino oli yhä itkupotkuraivoinen, edes tikkukaramelli ei ollut laannuttanut hänen sitkeää tahtoaan.

Ja sitten, valon ollessa vihreä hän kaartoi vasemmalle ja huomasi törmäyshetkellä kuinka valo vaihtui keltaiseksi. Seuraava muistikuva oli kuinka hän oli istunut sikiöasennossa tienreunassa itseään edestakaisin keinutellen.

Hän ei muistanut itkeneensä. Hän ei muistanut käsittäneensä. Eikä hän käsittänyt vieläkään katsellessaan pienen pientä arkkua, joka ei ollut edes puolentoista metrin mittainen. Miksi en antanut periksi? Tämä murheellinen kysymys mielessään hän vain katseli, yritti lausua kortissa olevia sanoja jotka oli itse kirjoittanut , mutta suunnaton, raastava murheellisuus repi häntä kappaleiksi.

Hän laski kortin arkun päälle seppeleiden, ja muiden kukka-asetelmien jatkeeksi. Kuinka jokin niin kaunis voi lähteä tästä maailmasta niin rumasti?

Miten joku korkeampi voima voi sallia tämän riiston? Ainoa lohtuni tämän suunnattoman murheellisuuden keskellä on se, että vielä koittaa päivä, hyvin kaunis sellainen, jolloin voimme jälleen kohdata.

Kuinka haluaisinkaan rientää perässäsi, mutta en voi tehdä sitä, koska minulla on vielä kaksi muuta aarretta jäljellä. Luonnolliseen ylösnousemukseeni on vielä kovin, kovin pitkä aika, ja koska tiedostan sen, suunnaton kaipuu — menetyksen raastavuus — repii minut kappaleiksi. Mutta jonain päivänä sielumme ovat jälleen yhtä. Minä lupaan sen sinulle Aino. Äitisi" Siinä vaiheessa kun arkkua laskettiin, Maija ei kestänyt enää.

Hän kääntyi pois ja lähti astelemaan pois yltyvän sateen vihmoessa vasten hänen kasvojaan. Menetyksen tuska oli inhimillisistä syistä päällimmäisenä, mutta samalla hän ajatteli kolmatta asiaa, joka oli vaikuttanut hänen lapsensa kuolemaan.

Sitäkään hän ei pystyisi ikinä Aarolle kertomaan. Ja siihen seikkaan hän oli enemmän kuin syyllinen. IV Tytöillä oli ollut oma yhteinen huone ja Santerilla omansa, jossa hän saattoi aloittaa varhaisen itsenäistymisensä koulutehtävineen, koulukavereineen kaikkineen. Aaro seisoi tyttöjen huoneen ovella, vain katsellen.

Aaro katseli, kuinka heidän kuopuksensa nukkui rauhatonta untaan huoneen toisella seinustalla olevalla sängyllään. Toisella seinustalla oli tyhjä vuode. Vuode, jossa Ainon kuuluisi nukkua, mutta nyt hän nukkui ikuista untaan, jossakin paremmassa paikassa niin Aaro toivoi , mutta kuitenkin heidän ulottumattomissaan.

Miksi hänen vuoteensa on tyhjä? Missä on minun Ainoni? Mutta vuode pysyi tyhjänä. Mitkään ajatukset, mitkään kysymykset, mitkään teot, mitkään rukoukset eivät toisi heidän lastaan koskaan takaisin. Hautajaisista oli aikaa kuukausi, mutta hän ei kyennyt käsittämään tuota tyhjää sijattua vuodetta, jota reunustivat pehmolelut, joiden elottomissa nappisilmissä hän oli havaitsevinaan surullisuuden.

Niiden kiiltävät mustat silmät näyttivät juuri silloin pienen kuunvalon heijastuksen, joka tunkeutui huoneeseen verhojen lomitse, ja Aarosta tuntui, että nuo kimaltelevat hieman pelottavatkin silmät olivat ikään kuin Aaron sielun peili, peili, joka näytti vain murhetta ja repivää musertavaa tuskaa aavemaisen kuunvalon alaisuudessa. Hän seisoi huoneen ovella, kellon lyödessä kahdettatoista yön tuntiaan. Hän ei tiennyt oliko seisonut siinä minuutin, vai kymmenen, vaiko kenties tunnin.

Aika oli pysähtynyt murheellisuuteen. Hänellä oli syyllinen olo. Syyllinen siitä, että ei itse ollut lähtenyt rattiin. Ei, hän oli valinnut sanomalehden, jonka takaa hän oli sen kohtalokkaan kauppareissun aikana puolella silmällä valvonut Eveä, sillä hän oli tuon kohtalokkaan kauppareissun aikana ollut kuumeessa, ja Santeri puolestaan koulussa. Hänen ajatuksensa, jotka ajelehtivat tuon kauhean tapahtuman ympärillä loputtomassa kehässä, katkesivat hetkeksi, kun aivan yhtäkkiä Eveliina havahtui vihlovasti huudahtaen mitä ilmeisemmin hirvittävän painajaisen tullessa pisteeseen, jossa yleensä jokin tarraa unessa jalkaan terävin hampain.

Salamana Aaro oli hänen vuoteensa vieressä. Tyttö hänen sylissään kakoi ja kakoi, yritti saada sanoja suustaan suunnattomien itkunpuuskien ravistellessa, riepotellessa ja kouristellessa hänen yksivuotiasta — liian raskaita asioita kokeneen — lapsen vartaloaan.

Kakominen ja itku laittoivat hänen kehonsa äärirajoilleen, hänen yrittäessään saada asiaansa julki. Toivottomana Aaro keinutteli häntä sylissään ja hoki "ei mitään hätää, isi on tässä", koska ei muutakaan lääkettä keksinyt. Lopulta Eve sai kysytyksi kysymyksen, jonka hän kysyi joka yö, joka aamu, joka ilta, päivien kaikkina hetkinä. Toisinaan Aaro vastasi osoittamalla sormella ylös, toisinaan hän vastasi Ainon tulevan pian. Nyt hän ei osannut vastata mitään. Tyttö alkoi muuttua hysteeriseksi, ja kysellä äitiään, johon Aaro vastasi, että tämä oli kovin, kovin väsynyt ja oli nukkumassa.

Ja niin olikin asian laita. Hän käytti erittäin vahvoja unilääkkeitä, ja nukkui niiden avulla niin voimallisesti, että uni muistutti pikemminkin koomaa. Käveltyään tyttö sylissään kolme tuskallista, raastavaa viisitoistaminuuttista ympäri asuntoa tyttö rauhoittui hieman. Hellästi hän asetti tytön heidän makuuhuoneeseensa, Maijan viereen. Hän oli menossa vilkaisemaan Santerin huonetta kunnes kiinnitti huomiota erääseen pieneen seikkaan. Aaro sytytti makuuhuoneen lukulampun.

Maijan käsi retkotti vuoteen ulkopuolella, ja siinä oli jotain omituista. Sitten jotakin kauheaa välkähti hänen mielessään hänen ymmärtäessään näkemänsä. Hänen vaimonsa kyynärtaipeessa oli tuoreita piikitysjälkiä.

Tässä olisi runokokoelma sielusta, sydämestä, kuolemasta, pimeydestä, piikistä, pillereistä, pullosta, epätoivosta, suurista synkistä tunteista. Voisi luulla että maailmankuvani on pimeä ja ahdas paikka, mutta aina kirjoitettuani tällaisen runon, olen aina vähän puhtaampi, parempi ja kauniimpi. Se on puhdistautumista kun antautuu näiden tunteiden vietäviksi.

Loppuun laitoin kaksi runoelmaa, jotka ovat jäsentelyltään erilaisia kuin tavanomaiset kirjoittamani runot. Toivottavasti ne eivät pilaa kokonaisuutta, sillä loppujen lopuksi tämä taitaa olla paras kokoelmani jonka olen julkaissut, joskaan mikään runouden suuri helmi tämä ei ole sillä suoran kaunokirjallisuuden parissa minä edelleen kynsiäni teroitan.

Suurin osa näistä on julkaistu  vuosina 17 ja18 yksittäisinä runoina, mutta joukossa on muutamia ennen julkaisemattomia pöytälaatikon haamuja.

Oma kuolevaisuus Niin läsnäolevana Oma tulevaisuus Niin hauraana Tuossa pysähtyneisyydessä Tilassa murheen Kuoleman edessä Saattamassa ikiuneen Tuota poloista Ihmistä sairasta Joka nyt kivuttomana Lepää, taivaanomana ELÄMÄN AURINKO Mieleni ikkuna on särkynyt sydän haudattuna sielu jäätynyt miksi olen täällä tällä heikolla jäällä jolla elämä kovin hauras on kaipuu suunnaton siihen tuttuun ja turvalliseen elämään mutkattomaan joka ikuiseen eiliseen unohdetaan ja haudataan vieläkö nousee aurinko elämän se, joka sielua valaisee ja jonka tuntee sydän LANGENNUT ENKELI Hän kirkuu pimeän pelossa tuo enkeli langennut hädin tuskin elossa Jonka siivet katkennut eikä vapauteen lentää voi yritän hänet löytää voi kuinka sydämeni toivoi antaa hänen elää ja uudet siivet kasvattaa jotta vapauteen voisi hän lepattaa kuinka voin löytää eksyneen?

Katsoin sivusta Kun maailma paloi Sielu kirkui kivusta Ja epätoivo vain polttoainetta valoi Sillä sisimpäni myötäeli Niiden ihmisten puolesta Joita varjellut ei suojelusenkeli Rukouksia katuvuudesta Ja aneluja armon Kuului kaikkialla Sillä loppu lohduton Oli armoton Pelastusta rukouksilla Hädissään luettiin Ja minä vain katsoin Ihmisten joutumista helvettiin Ei auttanut, vaikka toivoin Tuskanhuutojen jo loppuvan Sillä maailma paloi nyt Näyttäen tuhon voiman Ollen lopultakin kyllästynyt Ja lopettanut elämisen Vuoksi kiittämättömyyden Ja niinpä valon huomisen Oli voittanut valtias pimeyden RAJAMAA.

Ennen se tyttö oli nätti. Mutta sitten kaikki käsistä lähti ja kova elämä häneen jälkensä jätti. Hän yritti salata, peittää. Yritti palata, menneisyyden jättää. Se teki liian kipeää, koska sielu oli liian raskas keventää. Siispä pulloon tarttui hän.

Lopulta se vain turrutti, eikä noussut enää päähän. Tuskan sormet häntä iljettävästi käpälöi, niinpä hän pillereitä söi. Mikään ei riittänyt ja tyttö oli liian väsynyt. Piikin taipeeseen pisti ja ennen pitkää hänestä tuli nisti. Ei kulunut kauaa kun hän jo alkoi osaa itsestään antaa, että saisi rahaa ja lisää kamaa.

Nopeasti hän menetti kaiken. Niin kaiken maallisen kuin ulkoisen. Äiti ei puhunut hänelle enää ja ystävä toisensa jälken hänelle selän kääntää, koska he haluavat suojella itseään jäämättä säälimään, koska usko oli mennyt ystävään. Eräänä aamuna hän heräsi sairaalasta.

Hänet oli herätetty miltei varmasta kuolemasta. Pois sairaalasta tyttö halusi. Vieroitusoireet tekivät hänet hulluksi, ne kalvasi ja kalusi.

Hänellä ei ollut paikka missä sielu voisi levähtää hetkisen. Unohtaa halusi hän eilisen, eikä halunnut elää yli huomisen. Tyttö käveli kohti siltaa. Nousi kaiteelle ja katseli alhaalla kohisevaa virtaa. Virtaa joka veisi hänet. Virtaa joka voisi hänet kuolemalla armahtaa.

Hypätessään hän ajatteli äitiään. Äitiä, joka istui kotona katsellen ikkunasta ajatellen että oliko hänellä enää lasta. Hän oli yrittänyt kaikkea, mutta mikään ei pelasta. Aivan kuin ei kukaan tytön valintoja estä. Hän muisteli kuinka oli pidellyt tyttöään kädestä. Muisteli kuinka kädet tahriintuivat verestä. Silloin hän oli ehtinyt.

Viillot olivat ollet syviä, mutta ne paranivat. Hänen sielunsa viillot sen sijaan olivat pysyviä. Hän vuoti verta sisältä, koki tuskaa joka oli jatkuvaa.

Ruumista ei löydetty koskaan. Ehkä virrat veivät hänet ikuiseen rauhaan. Ettei tarvitsisi juosta, etsien kaninkoloa.

Olen väsynyt siihen että piiloudun, samoin kuin pelkoon siitä että kadotukseen joudun. Haluaisin jo nousta tästä suosta. En jaksa enää pakoon juosta. Haluaisin elää, hypätä tuntemattomaan. Ehkä jopa rakastamaan, mutta näen vain taivaan harmaan. Ja vaikka aurinko paistaa, en siitä lämpöä saa.

Se ei paista sieluun asti. Tunnen sen kyllä, sinne sattuu kamalasti. Sydän on oikealla paikalla, mutta sen on jäädyttänyt halla, koska elämä on kohdellut minua tavalla, jota ei halua muistella. Merkitys piti olla kaikella, uskoin kohtaloon. Nyt tuntuu että näännyn ja kuolen janoon. En koe elämän nälkää, en vaikka sieluani yrittäisitte ravita, joten älkää.

Jos nyt kuolisin, en tiedä mitä kaipaisin. Viimeisiä sanoja en keksi, olen niin turta etten saisi niitä aikaiseksi. En kestä tyhjyyttä enää, joten miksi elää kun elämä näyttää vain pitkää nenää?

Hain apua humalasta, sitten Jumalasta. Kun kumpikaan ei auttanut, heräsin sairaalasta. Minut löydettiin tilasta tajuttomasta, joka ei ollut kaukana koomasta. Tunnen vihaa menneisyyttä kohtaan, joka ei koskaan jätä rauhaan. Se on jäänyt riivaamaan ja ajaa minut ennenaikaiseen hautaan. Tuo näkymätön vihollinen - menneisyys -, joka on jo kaukana, mutta yhtä läsnä kuin eilinen.

Niin monta kertaa olen yrittänyt haudata sen Syönyt pillereitä, jotta saisi unohduksen. Yrittänyt elää nykyisyyden, mutta olen - ja pysyn - vankina menneisyyden, joka kestänyt on iäisyyden.

Sitten kevät koitti, mutta masennus senkin voitti, niinkuin aina, elämää hankaloitti ja sydäntäni tavoitti. Ihmiset ympärillä piristyi, mutta sisälläni silmukka vain kiristyi. Kaikki riemuitsivat kevään valokylvyssä suut hymyssä, tehden kaikki iloiseksi.

Tulin siitä surulliseksi ja kateelliseksi. Halusin osan heidän ilostaan. Halusin suudella tyttöä alla tähtitaivaan. Kokea vielä sen, rakkauden tai edes ihastuksen. Muistelin aikaa, joka oli kuin taikaa, kuin unta. Muistelin kuinka hänen hiuksilleen satoi puuterilunta. Muistelin kuinka vain katselin, uskomatta että olin löytänyt enkelin. Kosketin häntä, tietääkseni että hän oli varmasti todellinen. Olin löytänyt rakkauden, jonka piti kestää ikuisuuden.

Sitten hän oli poissa. Etsin häntä, mutta hän pysyi varjoissa. En nähnyt häntä enää koskaan. Hauras kun olin, muserruin siihen tuskaan. Hän oli luvannut että elämäni hänen kanssaan jaan. Että oltaisiin vain, kahdestaan. Sattui niin, että sydän kääntyi juurineen väärinpäin. Sen jälkeen en osannut enää rakastaa, osia itsestäni antaa, eikä kukaan voi minua enää parantaa.

Kun kuolen, pidäthän huolen, että revit sydämestäni nuolen. Sen jonka ampui Amor, rakkauden Jumala, joka totisesti oli parempaa kuin humala. En vain tajunnut sitä silloin, nyt sinua mietin aamuin illoin. Pala kurkussa sattuu nieluun, koska osuit suoraan sieluun. Jättää kaiken tämän, jos sitten rauhan saisin.

En kestä enää teeskennellä kuinka muutos on muka lähellä. En saa enää teeskenneltyä ja väännettyä kasvoilleni tekohymyä. En mahda mitään arville pysyville, jotka mahdollisuuden elämään vei. Sydämen arvet verta vuotavat yhä.

Paha asuu sisälläni ja iskee sinne mikä vielä on pyhä. Näin me hänet nappaamme, koska vaikka hän johtaa kaikkea ja on aina askeleen edellä oleva likaista työtä välttävä kusipää, on hän aika sentimentaalinen mitä veljeyteen tulee.

Ja asia oli sinetöity kädenpuristuksella. Luku 1 Klo Sitten - hieman vaivalloisesti hyväkuntoiseksi mieheksi - hän nousi vasemman kyynärpäänsä varaan. Keho oli hieman nihkeä, olo oli aavistuksen krapulainen. Lakanat tarttuivat selkään, sydän löi tiheään ja voimakkaasti. Hetkinen, joinko minä tosiaan niin paljon eilen. Todellisuuden irrationaalisuus oli tavallista voimallisempaa, mikä teki kaiken hamottamisesta hitaampaa, oudompaa ja pelottavampaa, mutta hitaasti muistikuvat alkoivat välkkyä mielessä yhä tiheämpään, yhä nopeammin ja nopeammin, mutta silti kokonaisuus oli täynnä reikiä.

Sängyn päädyssä sivulla oli pieni yöpöytä lamppuineen, jota hän kosketti kuin saadakseen kosketuksen johonkin konkreettiseen, joka lopullisesti auttaisi häntä pääsemään todellisuuteen ja vasta sitten hän ymmärsi makaavansa parisängyssä, ilmeisesti hotellissa. Hieman ähkäisten hän kääntyi toiselle kyljelleen hän näki naisen.

Hän ei hätkähtänyt, koska muistikuva naisesta välkkyi muistikuvien aukkojen välillä, usvaisena, mutta siellä se kuitenkin oli, hänen aivopoimuissaan. Puoliksi selin oleva nainen oli hieman tumma, jolla oli pitkät lainehtivat hiukset jonka peiton alta puoliksi näkyvä alaston vartalo vaikutti treenatulta ja nuorelta. Se oli osa suunnitelmaa. Ruumis oli kylmä, sykkeetön, täysin eloton.

Salamannopeasti mies kaivoi puhelimen ja soitti hätänumeroon. Sieltä vastattiin ja rauhoiteltiin miestä, joka yritti päästä huoneen ovesta ulos paetakseen tuosta kammottavasta huoneesta jossa mikään ei tuntunut olevan kohdallaan, mutta ovi oli lukittu ja se oli aivan liian vahva murrettavaksi.

Puhelimen toisessa päässä kuitenkin rauhoiteltiin ja kerrottiin että sijainti oli jo paikannettu ja auto oli tulossa. Pakokauhu alkoi syöstä kaikkea järjellistä hänen mielestään ja hänen primitiiviset vaistonsa heräsivät; huoneesta oli päästävä. Hän kokeili rikkoa ikkunaa, mutta se ei särkynyt, se oli jonkinlaista panssaria. Pelottava suunnitelma, jossa oli jo uhrautunut yksi henki. Ja hän joutuisi ehkä uhraamaan vielä omansa. Luku 2 Klo Sellainen jossa sai tilata eri osiossa pihvejä yleensä alkuillasta ja jonka yläkerta muodostui nk.

Alakerrassa hoidettiin joskus liikelounaan ohessa joitakin tärkeitä asioita, kuten allekirjoituksia eri papereihin, keskusteltiin eri operaatioista, tehtiin päätelmiä, vertailtiin tuloksia. Robert oli liittovaltion agentti, senaattorin poika joka oli edennyt urallaan oman uutteruutensa, nokkeluutensa ja älynsä avulla, vaikka hänellä olisi ollut suhteitakin isänsä vuoksi. Hänellä oli ollut taas lounas tärkeiden ihmisten kanssa - niiden, jotka tuntuivat merkitsivän jotakin ja joilla oli valtaa päättää, tai taitoja toimia.

Lounas oli ollut vain "puolivillainen", kuten asian saattoi nähdä. Vain pikainen tutustuminen tietotekniikka - alan ihmisiin jotka yrittivät päästä rikollisjärjestön omaan hakkerointi joukkoon käsiksi. Sieltä hän oli mennyt yläkerran baariin. Ja koska Robert tunsi olevansa elossa vain työssä, oli kaikki muu elämä rauennut tyhjiin. Ei vaimoa, hienoa taloa, saati lapsia. Siksi hän oli langennut Brunetin naisen säkenöiviin kahvinpavun värisiin silmiin, jotka niin viettelevästi olivat häntä kutsuneet ja kiusanneet.

Robert oli yksinäinen, ja seuran tarpeessa. Hyvin pian he olivat lyöttäytyneet yksiin. Tiskillä Robert oli tilaamassa suosikkidrinkkiään Long island ice teatä vaikka siinä oli paljon alkoholia, kesti robert sen yleensä hyvin , mutta päästessään tiskille oli baarimikko jo sekoittanut kaksi sellaista juomaa. Ja silloin nainen oli tullut tiskille ja sanonut: Siksi tämä menee minun piikkiini.

Robert piti ajatusta oudon viehättävänä. Ja jo kun drinkkiä oli mennyt vasta kolmannes, maailma alkoi hämärtyä, äänet kaikua ja näkö vääristä ja hän tunsi olevansa kuin pahassa unessa josta ei päässyt pakoon. Toiseksi viimeinen asia jonka hän muisti oli naisen ilme, joka kertoi: Nyt hän - Frank - oli mukana operaatiossa jossa yritettiin napata suuren operaation tärkeää vaikuttavaa sektoria, porukkaa joka hoiti rikollisen operaation teknologisen puolen - eli hakkeroinnin.

Muu porukka oli jo jäämässä haaviin, mutta hakkerointipuolella toimi mies jota kukaan ei tuntunut tuntevan eikä kukaan myöskään osannut kertoa miltä mies näytti, ja niin kauan kuin koko hakkerointisektori oli olemassa, oli mahdotonta saada kiinni kaikkia isoimpia kaloja.

Varjoissa piilevän joukon johtaja oli koko operaation avainhenkilö ja sen nappaamiseksi oltiin valmiita tekemään mitä tahansa. Rikolliset olivat askeleen edellä lähinnä siksi että kykenivät murtautumaan FBI: Tietoa, jolla käytiin sotaa. Frank oli kertonut Robertille tuovansa tapaamiseen uutta verta, erään pätevän naisen, sekä miehen - oikeastaan pojan vielä - joka oli todella elossa ollessaan binäärilukujen äärellä, oikea velho koneiden parissa.

Hieman ennen tapaamista brunetti nainen huolitteli pitkän tukkansa taidokkaille palmikoille, jotta kykeni mahduttamaan vaalean peruukkinsa sen päälle.

Sitten hän laittoi säihkyvät siniset piilolinssit ruskeiden silmiensä peitoksi, teki kajaalilla taidokkaita rajauksia ja sinetöi muodonmuutoksen silmälaseilla. Naiselle oli uskoteltu että hän oli tärkeä osa operaatiota, jota Frank johti - oli johtanut alusta pitäen.

Tosiasiassa nainen oli vain syötti. Hänen tuli vain nähdä Robert, kuunnella häntä, koettaa saada hänestä jotakin irti ja pitää hänen huomiotansa muualla sillä aikaa kun samaan aikaan pöydässä istuva poikanen hakkeroi Robertin puhelimen niin, ettei sillä kyennyt soittamaan enää puolen yön jälkeen kuin heidän tiimiinsä; mihin tahansa Robert sen jälkeen soittaisikaan, kaikki puhelut ohjautuisivat heille.

Robert saisi murhasyytteen pian, ja koska oli senaattorin poika, häntä tultaisiin kiristämään sillä, kuin myös sillä että Robert oli päässyt pelottavan lähelle kartellien toimintaa - Frank oli mekein paljastunut, ja tulisi paljastumaan elleivät he tekisi siirtoa. Naisen tappaminen niin että se näyttäisi Robertin tekosilta, oli lanka josta he vetäisivät. Naisen oli määrä iskeä Robert ja myrkyttää tämä, saada tämä hotellihuoneeseen.

Hotellihuone oli osa mutkikasta operaatiota, jossa oli vahvistetut ja äänieristetyt ikkunat ja ovet, sekä mikrofonit ja piilokamerat. Suunnitelman mukaan nainen murhattaisiin Robertin viereen, jotta murhasyyte saataisiin aikaan. Luku 3 Noin klo Tullilaitos on iskenyt rekka - autoihimme ja kaksi kuormaa on jäänyt poliisin haaviin.

Mitään mainintaa ei ole teidän tietokannassanne, koska joku teidän tiimissänne on päässyt jäljille siitä että avustatte hakkeriryhmäämme, jolla on pääsy tietokantoihin. Tietokantoja on muutettu siten, että teidän miestenne olinpaikat ovat ajallisesti eriävät. Tästä syystä olemme ajaneet lastimme luottaen virheellisiin aukkoihin - hiljaisiin hetkiin rajanylitys paikoilla - mistä syystä olemme jääneet kiinni" Sitten, toinen miesääni puhui rauhalliseen sävyyn vastaukseksi: Se on Robert Leslie, meidän johtoportaan agenttimme.

En tiedä miksi hän kertoi olevansa jäljillä - vasta sen jälkeen kun iskut olivat tehty" "Eli Robert on jäljillä. Mitä teemme ongelman suhteen" "Emme voi tappaa häntä sillä hän on senaattorin poika. Silloin se johtaisi sisäiseen tutkintaan.

On saatava huomio muualle. Sen on oltava henkilökohtaisempaa, jotain joka näyttää Robertin tekosilta" "Tarvitsemme painostuskeinon" "Olemme ratkaisun äärellä" "Hyvä" Nauhoitus loppui siihen.

Hank Leslie oli aloittanut tyhjästä, mutta edennyt collegen, turvallisuusalan, poliisikoulun, erikoisjoukkojen ja lisäkoulutuksen jälkeen politiikkaan ja saavuttanut senaattorin arvostetun aseman. Hänellä oli vaimo ja kaksoset. Robert oli seurannut isänsä jalanjälkiä, John sen sijaan oli ajautunut pikkurikollisuuteen, jonka jälkeen hän oli erikoistunut talousrikoksiin, petoksiin ja eritoten teknologiaan. Hän muutti nimeään ja vaati ettei perhe koskaan puhuisi hänestä.

Hän halusi olla haamu, varjoissa. Eräänä päivänä hän oli perustanut operaation jossa käsiteltiin ja siirreltiin suuria määriä rahaa ja huumausaineita. Hän oli porukan koordinaattori, ja samaan aikaan hiljainen yhteistyökumppani.

Hän oli kaiken alulle panija, monen ruumiin takana. Juuri kukaan ei ollut koskaan nähnyt hänen kasvojaan.

Hän käytti aina syvälle vedettyä hattua ja aurinkolaseja ollessaan julkisilla paikoilla, ja silloinkin aina hämärässä. Häntä sanottiin varjojen pahoalaiseksi. Sitten tuli vastaan nimi Leslie, hänen veljensä. Ja hän oli alkanut seuraamaan tätä, varjoista käsin. Luku 4 klo Robert huojui huoneeseen ja kun     John näki tämän, hän ymmärsi että tämä oli selvästi juopunut, tai myrkytystilassa.

Oli keksittävä jotain ja pian. Se oli viimeinen muistikuva, jonka Robert muisti Robert huojui ja katseli veljeään, joka ojensi hänelle Dexedrine tabletteja - dexamfetamiinia - jotka hänen oli syötävä jotta se kumoaisi edes hieman Rohypnolin vaikutusta. John oli kuin peilikuva hänestä. Ennen hänellä oli ollut pitkä tukka ja hän oli ollut hieman laihempi. Nyt hän oli kuitenkin seurannut veljeään salaa ja treenannut kroppansa kuntoon kuten Robert ja hän oli ajellut kaljuksi niinkuin Robert, esiintyen ensimmäistä kertaa julkisuudessa niin avoimesti.

Tarvitsen myös sinun kännykkäsi. Aivan ilmetty Robert John ei ollut, mutta hämärässä baarissa se osui lähelle.

Amfetamiini alkoi vaikuttaa ja Robert alkoi hieman selvitä. Viimeisen muistikuvan jälkeinen lyhyt aukko pelotti häntä. Mitä jos hän oli paljastunut? Olemme veljiä ja sinä autoit minua välttämään tuomion silloin aikoinaan. Nyt minä autan sinua, niin se menee. Ilmeisesti hänen tehtävänsä on saada sinut hotellihuoneeseen. Sinua vastaan käytetään painostuskeinoa, muuta en tiedä varmaksi. Robert oli sanomassa jotain, mutta John oli jo mennyt.

Hän meni pöytään jossa nainen istui. Pöydässä oli yhä kaksi puolillaan olevaa Long Island Ice Tea drinkkiä. Robert oli juonut drinkistään vasta kolmanneksen. Helvetti sentään, mitä minä nyt teen? Hänellä oli taskussaan Amfetamiinia, mutta hän ei tiennyt riittäisikö se.

John yritti olla huoleton ja matki hieman sammaltavaa ääntä vastatessaan: Hän joi, ja tunsi kuinka Flunitratsepaami luikerteli hänen mieleensä, hänen soluihinsa, hänen sydämeensä, saaden sykkeen pelottavan alas. Pian hän oli matkalla Diamondsin ylimpään kerrokseen, jossa hän tiesi erillisen eristetyn huoneen olevan. Vasta siellä hän sai tilaisuuden syödä Amfetamiinipillerit. Hän kuitenkin sammui, eikä herännyt kun hotellihuoneessa käytiin. Ja niin hän jatkoi syvää unianäkemätöntä untaan kuolleen naisen vieressä.

Luku 5 Caroline oli aloittanut kirjanpitäjänä ja osoittautunut siinä niin taitavaksi, että yleni pian muihin tehtäviin. Hän ajautui lain toiselle puolelle ja enimmäkseen hänen tehtävänään oli toimina eräänlaisena houkutuslintuna - niin paljon kuin hän tuota nimitystä vihasikin - joka käytti aseenaan Rohypnolia ja viehätysvoimaansa hankkiessaan tietoja tai vain houkutellessaan jonkun miehen paikkaan, josta kukaan mies ei ollut palannut entisenään.

Hänen pomonsa oli Frank De Mello, puoliksi italialainen liittovaltion agentti, joka toimi lain molemmin puolin, pelaten häikäilemättömästi omaan pussiinsa.

Nyt hänen tehtävänään oli saattaa Robert jonkinlaiseen pulaan, jotta saisi hänet pois Frankin jäljiltä; hänen piti vain iskeä ja myrkyttää tämä. Sen piti olla helppo juttu. Ja sitä se olikin. Kävellessään pois palaverista ja tehdessään muodonmuutoksen takaisin silmälasipäisestä blondista omaksi bruneteksi itsekseen hän oli varma tehtävästään, onnistumisestaan, menestymisestään.

Sitä suunnitelman vaihetta ei tiennyt kukaan muu kuin operaation ylin ja luotettavin johto, sekä Caroline itse.

Hän irroitti rinnastaan mikrofonin ja poisti kauluspaidastaan napin jossa oli kamera. Sitten hän otti puhelimen, joita hänellä oli ollut kaksi.

Toinen oli ollut pelkkää hämäystä todellisen tehtävän toteuttamiseksi. Hän soitti Frankille        - Noniin, saitteko kaiken? Pelkäsin että mokaan blackoutin aikana. Meneeköhän Johnilta taju kankaalle? Se on kyllästetty sillä. Meidän pojat lähtevät viemään ruumista. Suunnitelma oli saada "varjopaholainen" pois varjoista joka nyt hän löytäisi itsensä ruumiin vierestä. Ruumiin joka oli ruumishuoneella balsamoituna, meikattuna, musta peruukki päässään.

Aivan identtinen se ei ollut, mutta ryhmä asettaisi sen hieman selin,  ja hajauttaisivat hiukset kasvoille niin että ne eivät näkyisi. Eikä sen niin väliä ollut. Suunnitelmaan riitti vain saada John ja muutama muu työryhmästä uskomaan että Kaiken pahan alku ja juuri oli Frank, sekä saada John astumaan viimein ulos varjoista. Kameroista näkyi että John nukahtaisi. He voisivat pidättää hänet jo nyt, mutta he odottaisivat aamuun, kunnes tämä heräisi, tämä muiden elämiä tuhonnut, mutta veljeään kohtaan sentimentaalinen varjojen paholainen.

LUKIJALLE Lupasin jokin aikaa sitten Somessa kuten nykyään trendisana kai kuuluu , että tulen yhä jatkamaan hämärien novellien kirjoittajana, että tulen julkaisemaan ainakin yhden, koska vaikka Tornikustantamo nyt julkaiseekin teokseni Särön 8. Sanon hiipuvalle, koska mielestäni nämä jonnekin outoon kaupunkiin sijoittuvat tarinat eivät aina tahdo luonnistua, sillä tämäkin on ainakin kymmenes yritys saada jotekin kelvollinen tarina aikaan.

Pystyn kirjoittamaan elävästä elämästä, mutta tämä utopistisuus jossa kertomus nojaa täysin mielikuvitukseeni, tahtoo välillä käydä työlääksi kaiken kirjoittamispaineiden lomaan sijoitettuna. Olen harkinnut toisen blogin aloittamista jo ihan senkin takia, että tämä simplesite sivusto ei todellakaan ole kätevin tapa tuoda kertomuksiani julki, sekä siksi että haluaisin tuoda julki kirjoitelmia jotka eivät tyylilajiltaan yksinkertaisesti sovi tänne.

Olen kuitenkin halukas jatkamaan näiden terapeuttisten tarinoiden parissa, mutta koska se tapahtuu, en tiedä. Se voi olla ensi viikolla tai vuoden päästä. Tämä on Janoselli - novellin ohella toinen julkaisemani suurnovelli. Tämä kertomus on juoneltaan ja kirjoitusasultaan hieman ontuva, olen ollut tämän kimpussa yli kuukauden parannellen sitä , vielä, mutta julkaisen sen nyt, sillä lupasin julkisessa mediassa julkaista jotain joka saattaisi nostaa blogini tasoa joka on viimeaikoina ollut paljon jäähyllä, eikä julkaistuissa jutuissa ole ollut sitä samaa tenhoa kuin parhaissa töissäni.

Haluan huomauttaa että tarinassa esiintyvät paikat ovat itselleni täysin hatusta vedettyjä, vaikka onhan Bolivia, Philadelphia, Santa FE, ja Mullhollandrive olemassa, jotka toimivat keskeisinä tapahtumapaikkoina. Mutta mitään Bouvier kahvilaa tuskin on olemassa; keksin osan paikoista, sillä maantieteellinen vapaus on samaa vapautta jota taiteilijakin tavoittelee.

Kertomuksen päähenkilö tekee betonihommia, josta en tiedä mitään, mutta yritin kirjoittaa siitä uskottavasti. Myös tekaistu kertomuksen osa, jossa yhdysvaltain hallitus lähettää ison firman Boliviaan tekemään kaupunginosaa, eräänlaista syndikaattia, johon tulee kouluja ja terveydenhuoltoa, on keksittyä.

Olen myös kirjoittanut, että yhdysvaltain hallitus tekee tämän hyväntahdoneleenä, muka hyväntekeväisyytenä, mutta takana on kuitenkin kokaiini ja aseet, joita hallitus käyttää rahoittaakseen ja aseistaakseen erillisen joukko - osaston Irakiin sotimaan.

Vapautan jälleen itseni vastuusta sanomalla että olen koko sielultani tarinankirjoittaja, joten minulla on oikeus hieman mustamaalata jos kertomus sitä vaatii; henkilökohtaisesti en syytä USA: Myös tarinassa tiuhaan mainittu gambino mafiaperhe, on yhä olemassa, joskin heidän kulta - aikansa oli luvulla. Kertomuksessa vilahtaa yksi todellinen nimi, Gambinon tämän hetkisen kokoonpanon johtaja. Myös koko joukko aseita, joiden tutkimiseen olen tehnyt löyhää taustatyötä, esitellään tarinassa.

Faktat ovat siis horjuvia, mutta jos et välitä niistä, vaan jännityksestä ja käänteistä, tämä kertomus on sinulle. ENSIMMÄINEN LUKU                                                                                                                                                                                                                    I          Jos katsoi yhteiskunnan - eli ohi kävelevän ihmismassan, alipalkattujen alaisten, ylipalkattujen pomojen ja veroilmoitusten linssin läpi - Mick Dillinger oli yhteiskuntaan sopeutunut raskaan työn raataja.

Päivät kuluivat betonin parissa; hän sekoitti sitä, kovetti sitä, piikkasi ja porasi, valoi ja tasoitteli.. Hän oli tehtaassa työssä, josta sai kohtuullisen kovan palkan, varsinkin viime vuosina - vuosina joina Mickistä oli tullut yrittäjä joka teki urakoita joko omiin nimiin tai aliurakoitsijana kuten nyt maan isoimpiin ja tuottoisimpiin kuuluvimpaan tehdasyritykseen. Hän oli valanut tärkeiden virastorakennusten perustuksia, ylentyen samalla tullen lopulta oman itsensä herraksi.

Hän oli ankara, mutta reilu pomo. Hän ymmärsi krapulaista alaista maanantaisin, jos tämä muuten teki työnsä kunnolla. Hän ei pikkuvirheiden takia potkinut alaisiaan ulos, sillä hän ajatteli pienen valheen suojelevan kokonaisuutta paremmin kuin liiallinen säntillisyys ja lahjomattomuus. Työ oli raskasta, aluksi hankalaa, sitten rutiinia. Jos oli tarpeen, hän motivoi työntekijöitään jos he kahdentoista tunnin työpäivän jälkeen eivät meinanneet jaksaa.

Hän kovetti heidät bonuksilla. Hammasta purtiin ja valmista tuli. Näin hän valoi alaisistaan sitä mitä heistä sitten tuli. Toiset jäivät alarappusille, kun taas toiset etenivät kyynärpäätaktiikalla  ylöspäin, kovettuneina. Hän oli alkanut vihaamaan sitä. Mutta hänellä oli suunnitelma, jossa oli enää yksi pieni mutka.

II             Saatana, mikä työpäivä taas. Hän ajatteli ajaessaan töistä kotiin Mustangilla, joka oli hänen aarteensa. Jos taas katsotaan yhteiskunnan linssin läpi, kaukoputkeen, joka yritti nähdä totuuden, voitiin sanoa että hän oli ansainnut sen, koska hän oli tehnyt tätä työtä viisi toista vuotta ja muutama vuosi sitten ulkomailla kahden vuoden komennuksen, tehden 18 tuntia päivässä. Hänen hermonsa olivat rautaa, mutta silloin - komennuksella - ne olivat lujilla; joskus hän huusi alaisilleen.

Hän jaksoi tuon kaksivuotisen tietäen, että saisi viimein talolainan kokonaan lyhennettyä ja jäisi vielä ylikin. Olihan sitä saamarin taloa maksettu jo kaksitoista vuotta, siitä asti kun Mick täytti kaksikymmentä kaksi. Työkomennusta ennen hän oli ottanut parin viikon loman ja yrittänyt saada rakoilevaa avioloiittoaan kursittua edes auttavasti kasaan.

Naiivisti he ajattelivat niinkuin monet jotka odottavat kolmenkympin kriisiä, vaiheessa jossa elämä ei ollut tehnyt vielä niin julmia takaiskuja, että vielä riitti optimistista ajattelua ja uskoa että lapsen teko pelastaisi heidät, että se muuttaisi jotain.

He viettivät vaimonsa Shirleyn kanssa muutaman kiihkeän yön, he todella löysivät alkurakkauden hekuman seksuaalisenh hekuman värittäessä tulevaisuuden kuvaa lapsesta, josta tulisi lakimies tai lääkäri. Hetken he kuvittelivat olevansa boheemeja ja erilaisia matkatessaan asuntoautolla keskieuroopassa ennen mickin lähtöä Boliviaan jossa oli määrä valaa eräs kaupunginosa, jonka yhdysvallat rahoittivat: Se oli eräänlainen syndikaatti, verhottua hyvätekeväisyyttä, jossa valuuttana oli aseita ja kokaiinia.

Mickin yrityksen tuli olla tuon syndikaatin laillinen osa. Kun työkomennus alkoi, Shirley alkoi odottaa lasta.

Se motivoi Mickiä tekemään entistäkin lujemmin töitä. Palatessaan Talousasiat olivat toissijaisia, sillä hän sai maksettua talon - jota hän oli maksanut viisitoista vuotta - ja muutettua maan toiselle puolelle paremmalle asuinalueelle.

Ja rahaa jäi ylikin, joten yhteiskunnan verotus salli Mickin ostaa perheautonsa lisäksi mustangin, antaen käsirahaa viisikymmentä tuhatta dollaria, jääden vain viiden vuoden päähän autolainasopimuksen maksamisen päättymisestä, mikäli palkkataso oli ylitöineen sama kuin ennen tuota komennusta, jonka tarkoitus oli saada pesämunaa.

Ennen kuin hän olisi neljänkymmenen hänellä olisi poika, perheauto, talo ja Mustang. Ehkä jopa onnellinen avioiliitto. Yhtä asiaa yhteiskunta ei nähnyt. Nimittäin sitä rekisteröimätöntä pesämunaa, jonka Mick kaivoi syvään kuoppaan metsään; niinpä niin, Mickillä oli visio, pientä sivubisnestä, jossa ei ollut verottajia ja joka kiinnosti yhteiskunnan tiettyjä sektoreita, mutta jos oli ovela ja viekas, saattoi kasvattaa aarrettaan yhteiskunnnán tiettyjen sektoreiden tietämättä; mutta se oli uhkapeliä, joka piti osata lopettaa ajoissa.

Mick Dillinger oivalsi pelaavansa uhkapeliä, mutta hänellä oli silmää ja vainua, joten yleensä hän haistoi huonon käden. Mutta vainustaan huolimatta hän oli joutunut tilanteeseen, jossa hän oli pelannut liian avoimesti.

Mutta hän ei vielä ollut hävinnyt. Yhteiskunnan valvova silmä ei ollut vielä yltänyt näihin sivubisneksiin. Mutta joku muu taho oli hyvinkin kiinnostunut. Hän ei asunut toisella puolella maata vain sattumalta. III         Shirley Dillinger ei ollut onnellinen. Oli ehkä ollut joskus; ennen hän nauroi paljon, piti kaskuista ja oli kaunis nainen jolla oli tyyliä ja joka loisti juhlien keskipisteenä järjestellen asioita parhain päin, samalla hymnejä vihellellen.

Enää hän ei viheltänyt. Nyt hän oli katkeroitunut ja puutunut elämän yksitoikkoisuuteen ja yllätyksettömyyteen. Kuinka typerää sekin oli, vaihtaa nyt nimensä Dillingeriksi. Hän ei tiennyt mitä Mick puuhaili, mutta hänelle oli kerrottu että kaikki ei ollut ihan laillista. Ja koska hänellä oli oma kituva lehmä syvässä ojassa - jonne se kuolisi, kuten hän tunsi kuolleensa sisältä - hän ei koskaan kysellyt. Hän aavisti, että Mick tiesi. Ja se pelotti häntä. Kun päätös lapsen teosta oli alkanut ja Shirley oli tullut raskaaksi oli hän kokenut ohimenevän onnen vatsanpohjassaan kun Mick oli eräänä iltana ollut se joka oli ollut ennen pitkää komennustaan; työ oli syövyttänyt hänestä jonkin osan.

Hän oli palannut laihana, silmät syvällä kuopissa ja posket lommolla, aivan kuin hän olisi palannut sodasta eikä maailman suurimmasta betonivaluoperaatiosta. Tuona iltana - iltaa ennen lähtöään boliviaan Shirleyn ollessa neljännellä kuullaan - Mick oli silittänyt vaimonsa vatsaa ja laittanut lopulta korvansa sitä vasten ja sanonut: Shirley ei halunnut poikaa, mutta ei uskaltanut sanoa sitä ääneen. Hetkessä oli ensi kertaa edes pilkahdus toivoa hemmetti soikoon.

Sitten hetki oli ohi. Onni oli kuin ohi menevä juna ja he kaksi olivat kuin kaksi maitolaiturilla olevaa epätoivoista avioliiton rippeistä pitelevää eksynyttä enkeliä, jotka olivat hairahtaneet ja toivoivat pääsyä kyytiin. Juna meni kuitenkin ohi. Shirleyn ilme kertoi, ettei Mickin arvaus pojasta ollut tälle mieleen ja siitä olit syntynyt äänetön riita.

Mick otti peittonsa ja meni sohvalle. Shirley seurasi perässä ja sanoi: Sen vuoksi minä sinne menen. Saadaan tämä talo maksettua.

Ja lapsen elämä, koulu, vaatteet. En minä valitse valuajankohtia. Sen sanottuaan Mickin silmäkulmassa kiilsi jotain harvoin nähtyä; kyynel. Häntä raivostutti kun ei voinut sille mitään. Kuten ei myöskään sille ajatukselle että hänen omat vanhempansa eivät antaneet hänelle lapsena muutakuin selkään.

Häntä harmitti kun ei voinut olla läsnä oman lapsen syntyessä. Shirley ei ihmetellyt, mies teki liikaa töitä ja yritti kieltää menneisyytensä. Ja nyt oli tiedossa lisää töitä ja Mick ei välttämättä pääsisi paikalle kun lapsi syntyisi. Ja sillä tuodaan ruoka pöytään? Mick oli hetken selin ja kääntyi sitten vaimoonsa päin. Hän oli lähes murtumispisteessä, mutta osasi kovettaa itsensä, koska niin hän oli oppinut pärjäämään. Betonista ei puhuttu enää niiden seinien sisällä. Seuraavana aamuna Shirley heräsi tyhjässä talossa.

Mick oli lähtenyt työkomennukselleen. Kun tyttö oli syntynyt, Shirleyn mieliala ei ollut osoittanut nousua, vaikka hän oli nimenomaan tyttöä halunnut.

Alusta asti hän oli lapselleen etäinen ja teki kaiken ilman tunnetta katse suunnattuna jonnekin tyhjyyteen. Mick ei ollut synnytyksen aikaan kotona, mutta ollessaan boliviassa Mick oli palkannut kodinhoitajan, joka tuntui rakastavan tyttöä enemmän kuin äiti itse. Komennuksen jälkeen - kun he olivat muuttaneet ja vaihtaneet nimensä - Mick palasi tekemään ainakin kaksitoista tuntista päivää, istuen keskiviikko illat ja viikonloput pubissa.

Joka kerta hän joutui hankaluuksiin, mutta koska Mick oli luonteeltaan tunnetasolla sillä tavoin nyrjähtänyt, että kykeni olemaan pelkästään rationaalinen, hän kykeni voittamaan vastustajat silkalla julmalla viekkaudella: Hän ei ajatellut tunteita, ei uskonut niihin. Ei pelkoon, ei suruun, ei rakkauteen. Niinpä baaritappelut päättyivät Mickin voittoon jopa kolme vastaan yksi tilanteissa.

Hän käytteli myös kokaiinia ja tarjosi känniin tultuaan sitä humalaisille ystävilleen. Se ja alkoholi, yhdistettynä vuosien työuupumukseen ja huonoon ilmapiiriin perheessä, tekivät hänestä väkivaltaisen. Hänestä tuli tunnettu nopeista nyrkeistään ja salamannopeasta tilannetajustaan ja maine kiiri pubeihin, kaduille, kujille. Niinpä erään kerran tuntemattomat hiljaa toimivat miehet ottivat selvää Mickistä; jokainen baarimikko valitti hänestä, eikä porttikiellot auttaneet, sillä Mick oli niin nopeliikkeinen että oli jopa riisunut erään baarinomistajan pumppuhaulikosta ja tehnyt "sopimuksen", että hänellä on oikeus käydä missä baarissa tykkäsi.

Sitten, eräänä iltana, kaksi kaveria olivat istuneet samaan pöytään ja alkaneet ärsyttää Mickiä. Mick kävi toisen kurkkuun välittömästi ja yritti paiskata tämän lattiaan, mutta mies oli kuin kivestä veistetty.

Baarin hämärässä kaksi iskua, toinen palleaan ja vartalon taittuessa polvella nenä murskaksi; Mick sai maistaa omaa kitkerän katkeraa lääkettään. Mick kuitenkin nousi, mutta miehiä tuli kolme lisää. Mick vietiin takakautta kujalle ja hakattiin melkein kuoliaaksi.

Tämä tapahtui noin kaksi vuotta Bolivian komennuksen jälkeen. Ollessaan henkitoreissaan maatessaan kujalla roskaruokapaperien, kuivuneen virtsan ja kalajapullojen lasinsirujen päällä, joku sanoi usvan takaa: Hän oli saanut opetuksen ja makasi siitä hyvästä kuukauden sairaalassa ja oli puoli vuotta pyörätuolissa.

Silloin hän tapasi ainoan ihmisen josta todella välitti, korvaamattoman ystävän. Ferrari on italialainen viagra. Kun korskea ori tulee näkyviin, miljoonia mulkkuja nousee pystyyn.

Minkälainen on asento 71? Samanlainen kuin 69, mutta kaksi sormea on persreiässä. Mikä on miehien yleisin elimensiirto? Hei sinä yli 18v. On perjantai ja isäni haluaa olutta! Olet voittanut arpajaisissamme mustalaisvauvan. Jos et lunasta pakettia postista viikon kuluessa, lähetämme koko vitun perheen. RAY Romanit aina yhdessä Rintasi ovat kuin melonit, eivät yhtä suuret ja kiinteät, mutta yhtä äkkiä nahistuvat. Vaginasi on kuin metsäinen lampi, ei yhtä kostea, mutta muutama vesikuutio sinnekin mahtuisi.

Minulla on video jossa sinä nussit apinaa sirkus Finlandian teltan takana. Lähetä mulle viesti tai video on huomenna kymppiuutisten loppukevennyksenä. Lumikki on saanut potkut Disneyn studiolta. Hänet yllätettiin istumasta hajareisin Pinokkion nenän päältä huutamassa: Raiskaisin minä mörrimöykyn, jos vain kiinni saisin. Kyrvän kurkkuun tunkisin ja hengiltä sen naisin. Mikä on porilainen Viagra? Kun Ässät tekee maalin, monta tuhatta mulkkua nousee seisomaan. Kun juo, niin tulee humalaan.

Kun tulee humalaan, niin sammuu. Kun sammuu, niin nukkuu. Ja kun nukkuu, niin ei tee syntiä. Miten olisi siivettömän punahuulisorsan metsästys noin niinku polvihollilta lakanan kajoa vasten? Kalus Kirvelevs ja Stondis Kadoksis. Hoidas Sankkeris Kaksi miestä istuskelivat puistossa. Kumpi sinusta on parempi, Joulu vai orgasmi? Toinen mietti hetken ja vastasi: Joulu, se tulee joka vuosi. Joka kerta kuin painaisit sitä, se pyytäisi Miksi polkupyörä on parempi kuin nainen?

Pieni paneva piru on päässyt karkaamaan vankilamme nynfo-osastolta ja seuraa tätä viestiä! Jos et halua joutua köyrinnän kohteeksi, pistä kiertoon. Eli vika on miehessä jos ei pääse selkään, koska tussua on maailmassa 40 km! Uuden eroottisen sarjan Gaywatchin kuvaukset alkavat! Oletko sinä kiimapyllyinen uros?! Ota heti yhteys testaaja Göraniin! Desilitrassa spermaa on KJ energiaa. Minulla on kuvia, joissa sinä harrastat seksiä pikkupossujen kanssa.

Lähetä tämä kahdelle ja syö 10 nallekarkkia tai näytän kuvat rakastetullesi. Maan asukas, olen ET. Olen muuttanut itseni tekstiviestiksi. Kun luet minua nain silmiäsi hymyilet pidät siitä olen puutteessa. Saanko sua rakastaa, kielelläni koskettaa. Tunkeutua sinuun vaan, voi kun olis ihanaa! Jos ei heilaa helluntaina, niin pillua juhannuksena.

Hakkaa lekalla päätäsi, paskoo suuhusi ja vaihtaa rahasi huonommalla valuuttakurssilla kolikoiksi. Tämä viesti tuhoaa peniksesi Kaadan sinut sänkyysi, kiusaan ja kidutan, voihkit ja valitat, hikoilet ja huohotat, anelet turhaan armoa.

Silmä kirkas, askel vakaa, Koskenkorva vauhdin takaa! Mikä on kuivuuden huippu? Maan vetovoima voittaa naisen vetovoiman. Miksi kokit ovat hyviä rakastajia? Mistä tietää, että nainen on kiimassa? Kun laittaa käden naisen housuihin, tuntuu kuin hevonen söisi kauroja kädeltä! Miksi blondin autossa on kattoluukku? Viagra on jo vanha keksintö. Uusin villitys on käpytikan siemenneste. Se panee takomaan vaikkei olisi reikääkään. Ihailen muotojasi, suutelen kaulaasi, nuolen kirkasta nestettä reiästäsi, oma rakas, ihana kossupulloni!

Sinut on valittu intialaisen norsun kullinpesijäksi! Lähetä euron edestä postimerkkejä Khalid al-Shiskebabille. Elämä on kovaa, mutta ilman kovaa ei ole elämää. SIM-kortistanne on löytynyt viinaviirus. Mikäli ette käänny välittömästi lähimmän kuppilan puoleen, niin voitte menettää muistinne. Penis on lepotilassa täynnä ryppyjä, kun taas naisen kädessä, suussa, sisällä täysin rypytön! Maan korvessa kulkevi tyttöjen tie, heitä ihana pippeli orgasmiin vie.

Niin pitkä on pano, ei huippua näy, vaan ihana pippeli sisälle käy! Paneskelin pakkassäässä, esinahka aivan jäässä. Viimein loppui pakkasilma, kyrvän suuhun otti Vilma. Pillukin kuin pilkkireikä, parempi oli persreikä. Minni nojaa hyllyyn, Mikki panee pyllyyn. Heiluu hylly, haisee pylly. Mikkiä huimaa, tuoksu on tuimaa. Jos syö lohta tulee kohta, jos syö haukea ei millään laukea, jos syö siikaa seisoo liikaa ja jos syö lahnaa tulee pelkkää mätitahnaa.

SEKSI on kuin lumisade, koskaan ei tiedä kuinka monta senttiä tulee ja kauanko se kestää. Lähetä tämä viesti yhdelle, jota haluaisit naida, yhdelle jota rakastat, yhdelle ystävälle ja yhdelle kusipäälle. Ja mieti miksi itse sait tämän viestin. Te miehet olette kuin vessoja; aina varattuja tai muuten täynnä paskaa! Olen ujo luonne ja siksi lähestyn teitä kirjallisesti.

Yritän parhaillani ottaa teihin telepaattista sukupuoliyhteyttä. Hymyilkää kun saatte orgasmin! Tekee iloiseksi,jopa totiseksi,ehkä uniseksi,yleensä tyytyväiseksi,ellei mene nyhjäämiseksi tai siirry huomiseksi ja silloin menee yöt valvomiseksi. Kuuro mies viittoi vaimolle ennen maate menoa. Pimeässä en näe mitä viitot,jos haluat yöllä seksiä,tartu penikseeni ja vedä 1 kerta,jos et halua vedä 50 kertaa. Salva tuhosi kotimme ja nyt etsimme uutta karvaista ja lämpimän kosteaa kotia. Jos sinulla on täyttä, lähetä meidät eteenpäin Miksi naiset eivät voi pelata taskubiljardia?

Miten saa kolmiosta viivan? Tytön märkä vittu loisti, se pojan puutteen poisti. Poika kovaa lykki, oli kulli kuin tykki.

Tytöllä olikin tautinen kolo, ruvella oli pojan molo. Ratiriti rillu, millainen on pillu. Karvatupsu, märkä kieli, sitä tekee aina mieli. Ratiriti rillu sellainen on pillu! Hämä hämähäkki klamydian sai. Kuppa siitä tulee kun kärpäsiä nai. Aidshan se viimein hämähäkin vei. Hämä hämähäkki enää nussi ei! Veljen pojat käteen vetää, kun Iines imee Aku-Setää.

Mikki Hiiri Minnin raiskaa, Sisu hänet selliin paiskaa. Vaikka antais Mummo perää, Roopella ei seiso enää. Touhujesi summa 21 päivältä on: Tere, komihoog et käydele ehkäsimoovi ko lähimmäistäs rynkytät. Muuten sul sexualivirus kute tipperinkeli tahi jopas syyhyhepis T: Eesti turvarynkytys-kommun Kuuluisa Duracell-pupu on kuollut orgasmiin. Se ei enää ikinä mene ja mene, sillä joku oli laittanut paristot väärin päin ja pupu vain tuli ja tuli.

Dad, what vagina looks like? A pink rose whit soft lovelypetals and perfum aroma. Boy, have you ever seen bulldog eating mayonnaise! Mitä eroa on kullilla ja mulkulla?

Kulli on pitkä, paksu ja kaiken puolin fantastinen. Mulkku on se paskiainen joka kullin omistaa. Jos käytät höyhentä se on eroottista, jos käytät koko kanaa on se perverssiä. Mitkä näistä ovat kolme Suomen kuntaa? Ei ole helppoa olla pippeli, joudun jatkuvasti hengailemaan kahden tollon pallon kanssa!

Paras ystäväni on pimpsa ja lähin naapuri on persreikä! Penis on maailman kevyin aines, pelkkä ajatuskin pystyy sen nostamaan. En ole yhtä karvainen kuin Robert, enkä yhtä vahva kuin Schwarzenegger tai yhtä komea kuin Mel, mutta nuolen kuin Lassie! Aseta nainen vaaka-asentoon mieluiten pehmeälle alustalle 2. Poista ylimääräiset suojukset 3.

Tarkista liukupitoisuus ja toimi! Siispä hieromasauvaa ei tulisi käyttää kiihottuneena. On neljä tapaa seurustella: Käsi kädessä, käsi siellä, se kädessä, se siellä. Hyvin nussii Jussi, Jussilla on paperipussi. Paremmin nussii Ossi, ossilla amerssi. Parhaiten nussii Veli, Velillä on paljas peli! Jos auto liikkuisi metrin joka kerta kun ajattelet kunnon panoa, olisit jo toista kertaa maapallon ympäri.

Viina, vittu, vapaus, se on inttipojan rakkaus. Ei viinaa vaan vettä, ei vittua vaan kättä, ei vapautta vaan vankeutta. Se on inttipojan rakkautta! Jollet halua, että kiimainen psyko raiskaa sinut suihkussa ja panee sua edestä ja takaa, pistä meneen eteenpäin Kulta arvaa mitä teen Born to Fuck g. Kun saa vähän väliä vähän väliä ei sillä ole väliä mutta kun ei saa vähän väliä vähän väliä on sillä vähän väliä!

Camel Condoms - Miehille, jotka laukeavat omia aikojaan. Homon kuva hyllyssä, tekomuna pyllyssä, mällit katossa, paskat matossa. Korsetti loistaa hameen alta, odottaa ei pojat malta! Aku, Aku Ankka, kiipes katolle. Tuli Iines Ankka, potkas munille.

Pelle, Pelle Peloton, keksi kondomin. Roope, Roope Ankka, raiskas naapurin! Ei niin usein, ei niin syvälle, vaikka se tuntuukin niin helvetin hyvälle. Kaksi sen keksi, mitä on seksi. Sänky taikka puska, aina sama tuska. Hyvää yötä, löysää vyötä, avaa nappi, nosta tappi, kasta kärkeä, käytä järkeä, on kondomi tärkeä! Laske tappi, sulje nappi, kiristä vyötä! Haluan tunkea mäyräkoiran perseeseeni voikilon avulla.

Muumipappa Pikku Myy, peiton alla lisääntyy. Mamma näyttää mallia ja puree papan pallia! Tulen lomalle jos saan. Tule vaan, varmasti saat! Minkin lailla naivat, yhtä aikaa saivat. Jalat kattoa kohti, kyrpä pilluun johti. Tahti pysyy tiukkana, pillu huutaa piukkana. Kovina on nännit, otetaan kännit. Mut voi Aku poloista nainti ku on tahmeen oloista. Homma menee aivan puihin, ellei Iiines ota suihin. Hannu antaa nesteen valua, mut Iines kaipaa lisää kalua.

Impotentin lempiruoka on seisoppa. Tehosi tai ei, niin varmaa seuraavana päivänä on seisonta. Tyttö sohvalla värisee, kun vibra pillussa tärisee, kun tyttö alkoi olla myyty, silloin vibran patteri ryyty ja vibra pilluun hyyty! Mä ålen svenski påjka Håkan ja tahtåsin tutustu tåisiin påikkiin jåil on iso ase.

Det maksa ingenting kun mä tykkään siit niin paljån. Teidät on valittu tuhansien joukosta Ruotsin kuninkaanlinnan viralliseksi pallinkarvannyppijäksi. Jos olet estynyt lähetä eteenpäin. Juokse sinä tamma, kun ori tuo tahtoo panna ja kortsut on kavion alla. Eväsleipä reppuu ja tekomuna peppuu niin kaikkien on hyvä olla!

Mitä ilotyttö sanoi kun kaatui portaissa? Naisen vaginan lämpötila nousee 10 minuutin yhdynnän jälkeen 60 asteeseen, joten häpyhuulien kypsyys on medium. Jos elämä on rankkaa, lue Aku Ankkaa. Akua ei murheet paina, paljaana on perse aina. Jos alkaa huolet hillua, antaa Iines pillua. Aku duunaa peppuun, hannu etureppuun. Kun vetää vehkeen pois, niin alipaine vetää lakanan perseeseen. Pano Nordeassa, vai kaksi Aktia pankissa?

Kutiaapi häpykieli pikkuneidin tekee mieli setä antaa kyrvän suuhun tyttö ihastuu lemmenluuhun setä kieltä pillussa käyttää tytön hartaan toiveen täyttää. Hannu vanha hippiletti, huomas että panetti. Sitoi Aku Ankan puuhun, pani perseeseen ja suuhun.

Stoorin opetus lienee vainen, Hannu onkin ruotsalainen. Taataan oikeus saada piparia ennen riparia tai ripari-ikäistä piparia ennen Maria, Saria tai muuta täysi-ikäistä karvapeitteistä reikäparia. Mitä yhteistä on impotentilla ja astronautilla? Lähetä eteenpäin, tai sinusta tulee impotentti! Sinä pumppasit ja pumppasit, eteen ja taakse, tasaisin vedoin. Se kovettui ja kovettui, kunnes se oli kova ja sileä. Vihdoin pyöräni takarenkaassa oli ilmaa.

Minua halutti, tahdoin tehdä sen. Menin Esson nurkalle, avasin vetoketjun, otin sen esille, ravistelin sitä. Mitä eroa on joulupukilla ja blondilla? Tunsin saavani kokonaan sen. Mä yskin, ähkin, punastuin ja melkein siihen tukehduin. Se oli kokemus ihmeellinen, kun sain tupakan ensimmäisen.

Nalle Puh on seksin kunkku, Nasu se on pelkkä runkku, hunajat vaan roiskahtaa kun Kengua Puh kiksauttaa. Puh jo tahtoo lisää lihaa, vuorossa onkin sitten Ihaa.

Miksi vanhat miehet ovat niin kovia harrastamaan golfia? Minni tarjoo kermaa, maista Hessun spermaa. Bileet on nuivat, Pluto vetää kuivat. Mortti otti suihin, Vertti runkkas puihin. Oli kerran pikku Malla, joka teki temput makkaralla.

Ei lenkin pätkä riittänyt ei pojan häntä siittänyt, vaan gotlerista Malla tykkäs. Ain illoin sisään lykkäs. Syö kudottua silliä, vellin paloilla ja jälkiruuaksi miehille vihtorin lettua ja naisille kuivattua velliä. Päälle juo lallin kumaustusta muki tolkulla.

Suomalainen ja ruotsalainen mies seisoskelivat sillalla alapää paljaana. Tilaamanne dieselkäyttöinen jättitekopenis on tilapäisesti loppu. Kävisikö 14,5 hv bensakäyttöinen, jos saatte kumisaappaat mukaan? Tilaamanne punakarvainen dieseljättivagina on tilapäisesti loppu. Onko neiti neiti vai onko neiti naitu neiti vai naidaanko neiti nyt?

Kanttori on melkoinen heppu, kiinteä on soittaja sedän peppu. Näppylöitä siellä täällä, kyrvän alla kyrvän päällä. Tahtoisitko suuhusi sen, ison kikkelin limaisen.

Väinämöinen muorin laverille levitti,pallit pontevasti paljasti,syöksi kullinsa kamalan uumenihin uikuttavan, nartun naitavan napahan. Alkoholin nauttiminen krapulaa edeltävänä päivänä aiheuttaa päänsärkyä ja äkillisiä pahoinvointikohtauksia.

Oli kokemus tytölle uusi,seisoi vieressä kanki kuin kuusi,tyttö kivusta kivahti kun kanki sisälle livahti. Oli tyttö täynnä kankea mut olo ei ollut ankea. Bää bää vita lamm, vill du ha en knull? Ja-ja kära barn, jag tar munnen full. Kuk till syster och kassar till moster och allt som blir kvar brodern min kan ha! Mies kylvi naisen vakoon, työnsi aisan tiukkaan rakoon. Jätti kuonat sisään akan, vitun pohjaan siemensakan. Pussit tyhjinä heti terskan tuppeen veti. Hittuu tittuu piru meni vittuun helvetin pienestä reiästä ja heitteli sielä keihästä ja huuteli perseen reiästä, onko kukaan nähny mun keihästä!?

Sinut on valittu Korean sirkuksen naarasnorsun römpsänrasvaajaksi ja urosnorsun kullinkuluttajaksi. Jos et halua lähteä, lähetä työpaikka ilmoitus eteenpäin!

Waka Wanha Wäinämöinen, kalun kauhean kantaja, pani päivän, pani toisen, kuksi kohta kolmannenkin. Hiki wirtas, wittu haisi, minkä sille impi taisi. Katselit taivaan tähteä, mielesi teki naimaan lähteä. Katsoit rahapussia - Ei ollut varaa nussia. Vedit käteen, vedit toiseen. Onhan sulla varaa moiseen.

Sua naisin, jos saisin, sitä kovasti haluaisin. Siitä unta nään, kun koisin, kun herään toivon että sut riisua voisin. Silloin tajuan kipeän pään ja että unta nään. Taala yks transumakari viropoik Raul. Mine hakumapaal toveri sexualis rynkytyksis! Ole takapuol torroksis ni ma sul krooni! Jos aktiivinen nainti tapahtuu kaksi kertaa viikossa 30 vuoden ajan, saa nainen sisäänsä litraa spermaa!

Mitä yhteistä on blondilla ja Hesarilla? Pippeli hyppeli pitkin siltaa,toivotti pillulle hyvää iltaa. Katsoi illan tähteä, tahtoi naimaan lähteä. Vilkaisi rahapussia, ei ollut varaa nussia. Nyt olisi saatavana junttia juomaseuraa! Tilaa koko pöydällinen paukkuja, viisi askia Norttia, eikä sanaakaan koko iltana! Ja minä en maksa taksia. Aamuja monta, niin uskomatonta, on laitettu mortin riesaksi. Teiltä on televisiolupamaksut maksamatta!

Lähetämme tarkastajan perimään saataviaan luonnossa! Varautukaa kondomein ja nahkaruoskin. Oletteko viime aikoina lähetelleet pelkkiä märkiä viestejä? Tie sit kö ett ä li ian väh äin en se ksi v oi aih eu ttaa luk ih äir iöi tä. Pellolla juoksi kani, renki lehmää pani. Emäntä kuohi kermaa, pillu täynnä spermaa. Isäntä sätkän emännän pilluun tumppas ja samalla munaa runkkas. Lähetämme teille uudet eläinseksivideomme: Veloitamme tililtänne videot, á39e.

Minni voihki viidakossa Mikin kalu onkalossa, jostain kuuluu rapinaa, Hessu pani apinaa. Iines istuu puussa Akun kalu suussa. Pluto otti torkut kun Aku sai orkut. Pappi käveli tytön viereen ja kysyi: Talossa annan, autossa en. Auto on pieni, tiedäthän sen. Eurosta annan, sentistä en. Sentti on pieni, tiedäthän sen. Muille annan, sulle en. Sulla on pieni, tiedäthän sen. Korkepaine lisääntyy kivesten seutuvilla, lisääntyvää kosteutta vaginoitten tienoilla.

Liukkaita ajokelejä luvassa etenkin viikonloppuisin. Tiainen istui lipputangon päässä ja hoki:

Kuiva kalu kalua velilta homo

Yoni hieronta tallinn erotic massage homo